Huhut:RajakatseLXXXV

1. Rajakatseen alueen ja lähiseutujen huhuja:

Vilho pitää Rajakatseessa uuden huutokaupan, itse asiassa tänään. Kuulemma viljaa on taas paljon myytävänä, mutta monia muitakin eriä kuten rautaharkkoja on myynnissä. Nohvatovista odotellaan isorikkaita ostajia paikalle, mutta kyllä Vuoriniityn kauppiastakin varmasti aina jokunen paikalle saapuu. Lisäksi Vilholla on myynnissä maata, kuulemma myynnissä neljässä erillisessä erässä.

Maapläntit ovat alkujaan Tossavaisen maatilan maita. Tilahan oli jäänyt rappiolle, tyhjilleen ja unohduksiin jo vuosia sitten, kunnes Vilho osti sen menneenä talvena. Itse päärakennusta ja tilan pihapiiriä ei Vilho myy, ainoastaan nuo erilliset maa-alueet, joita on neljä. Myynnissä olevista maa-alueista tiedetään seuraavaa (lisätietoja saa Vilholta):

- Siilinpelto, lähellä linnaketta
- Kurmonkivet, Jurkaman maiden rajalla
- Paransuppa, iso sorakuoppa, ollut myös yhteiskäytössä
- Nokinen, paljon vanhoja kiviaitoja maastossa, oli useita pieniä torppia, lähinnä parantolaa

Mikä sitten on näiden hinta, onko kyse sadoista vai tuhansista kupareista. No, Vilhon huutokauppa tulee sen näyttämään.


Tavernan nuotiokatos on kuulemma vuokrattu tälle päivää - näin on tavernan henkilökunta puhellut pari päivää. Jotakin korkea-arvoista väkeä siinä istuskelee, ei passaa taviksien mennä sinne - etäältä voi vilkuilla ja sormella ei saisi osoitella.

Joku aika sitten kuolleen taiteilijan Valtti Värisormen haudalla käy aina aika ajoin joku muistamassa "suurta taiteilijaa". Valtti Rajakatseessa muistetaan etenkin tuhmista kuvista, joita pappi Turo takavarikoi tavernalta, mutta mies on kuulemma piirtänyt paljon kaikkea Nohvatovissa ollessaan. Aikanaanhan hän sai karkotuksen Nohvatovista kuulemma piirrettyään tuhmia kuvia itsestään kuningattaresta. Hyi hyi. Valtti murhattiin kuristamalla noin kaksi vuotta sitten, mutta murhaa tutkinut aliupseeri Gabriel ei saanut koskaan kiinni tekijää.

Eräs toissapäivänä Nohvatovista Valtti Värisormen haudalle tullut mies sanoi kuulleensa, että nyt huutokaupassa Vilholla olisi kuulemma huutokaupassa myynnissä myös yksi Valtti Värisormen taideteos - kuolleesta sisar Sanniuxista. Jos Vilholla tällainen taideteos todella on myynnissä, niin mihin tämän taideteoksen hinta asettuu on täysin tuntematon seikka kaikille. Taideteoksen voi haluta moni taho - toiset säilyttääkseen sen, toiset tuhotakseen sen. Tai sitten ketään ei enää kiinnosta, tämä jää nähtäväksi kuten sekin, että onko Vilholla oikeasti tällaista myynnissä. Ainakin Savihaara on puhunut eilen kovasti, että tällainen maalaus olisi huutokaupassa.

Rajakatseen taverna-alueen keskikesän juhlat olivat tänä kesänä hyvin vähäiset, jos juhlista voi edes puhua. Ainoastaan muutama kuljeskeli ympäriinsä. Syynä oli se, että Rajakatseessa sijaitsevan uuden sahan työporukka oli saanut päähänsä tulla kaatamaan useita taverna-alueen puita nimen omaan keskikesän juhlien aikaan. Eihän kukaan siinä pysty rentoutumaan, kun puita kaatuu rytisten ympäriinsä, ja melkein päällekin. Kempura itse olisi voinut moisen hakkuun ajankohdan kai siirtää, mutta nimenomaan hän oli antanut luvan moiseen toimintaan, ja hän on saanut hakatuista tukeista rahatkin. Puuhommissa oli niin sahan väkeä, maatilojen renkejä kuin kauempaakin tuotettua siirtotyöväkeä tilapäiseksi työvoimaksi. Oli siellä muutama paikallinen ja kulkija istumassa tavernassa ja nuotiokatoksessa olutta ryypiskellen. Samaten puunkaatoporukka vietti tavernalla aikaa töiden ohella ja jutut oli aika räävittömiä, mihin pappi Sirjan kerrotaan välillä puuttuneen. Tunnelman valjuudesta huolimatta Sirja julisti tavernalla urhoollisesti keskikesän rauhan, papiston antamin valtuuksin. Yöllä oli kuulemma rauhallista, mitä nyt pari humaltunutta puunkaatajaa piti sotilaiden toimesta saattaa linnakkeelle. Samaten metsissä huusi ja hyppi muutamia kirkkaanvärisiin kankaisiin pukeutuneita metsäläisiä, mutta näitä ei edes koetettu ottaa kiinni. Jokunen maalainen pyhäköllä kai käväisi. Pari sotilasta nuokkui vartiotuvalla, oluitaan ryypiskellen. Aika lailla matalalennossa leijaili siis tavernatunnelma keskikesän juhlien aikaan. Jokunen haaverikin "juhlien" toisena päivänä kai koettiin, kun puunkaatajat kohelsivat krapulapäissään siellä ja täällä. Ja Sirja sai sännätä paikasta toiseen parantajan tehtäviä hoidellen, kuin perinteisten keskikesän juhlien tapaan. Joku rakennuskin kuulemma puunkaadossa hajosi, mutta tuskin taverna sentään.

Moni paikallinen viettikin keskikesän juhlaa enemmänkin kotonaan, taloilla ja torpilla. Niissä paikoissa oli siis nautittu ja juopoteltu olutta, saunottu, tanssittu, syöty ja tehty "kaikkea muutakin perinteistä". No, tiettävästi juhlat ovat menneet maatiloilla melko rauhallisesti, kukaan ei kuollut tai edes haavoittunut. Mitään kauheita mellastusjuhlia ei siis ollut missään, ei tässä kaaoslähteeläisiä olla. Samaten muualla Vuoriniityn maakunnassa keskikesän juhlia vietettiin perinteiseen tapaan.

Kesän edetessä paikallisten ja muualta tulevien liikuskelu Rajakatseen tavernaseudullakin on jälleen vilkastunut. Tänään onkin tulossa Rajakatseessa varsin vilkas ja kiireinen päivä, Vilho järjestää huutokaupan ja muutenkin ihmisillä on paljon asioita sinne ja tänne. Hakkuut on tavernaseudun osalta onneksi ohitse. Sahan johtaja, sahamestari Jalo Hirrenpää on nimetty kansan parissa uudella nimellä, Jalo "Ilonpilaaja". Välit kyläläisten ja sahan tukkilaisten välillä ovat tällä hetkellä pikkaisen tulehtuneet. Isännät itse koettavat olla paremmissa väleissä sahurin kanssa, sillä he ovat aika lailla vaurastuneet puukaupoista.

Isojen juhlien väliinjääminen korpeaa siis rajakatseelaisia, etenkin kun koko kevät oli uurastettu niin metsissä, pelloilla kuin maatiloillakin monenlaisessa urakassa ja hommassa, niin puutöitä kuin kaikkea muutakin tehden. Ja keskikesän jälkeenkin töitä riitti, vaikka pahin kiire onkin jo takana. Ehkä tässä nyt loppukesästä ehtii hetken hengähtää, ennen sadonkorjuutöiden aloittamista... Moni aikookin viettää tänään kesäpäivää tavernalla.

Maatilatöistä puheenollen, aviopari Naali ja Hilpi saivat keväällä torpalleen apumiehen, kun Hilpin veljenpoika saapui Vuoriniitystä Rajakatseeseen. Nuorukaisen työpanos onkin tullut talolla ja ulkohommissa viime kuukausina tarpeeseen.

Komentaja Hannu Mäntyhovi on juuri saanut adjutantin, nimeltään kuulemma Alarik Vaala. Alarik on vasta ollut hetken linnakkeella, joten hän vasta tutustuu paikkoihin ja ihmisiin. Hän on tullut etelästä itsensä ruhtinas Simoniden lähettämänä. Myös toinen Simonidien edustaja, Simeon Salakieli on nähty jälleen Rajakatseessa.

Dahlia Juupeli ja Mauno Koskala, Koskalan suvun kaivoksella työskentelevä kirjanpitäjä, on toistuvasti nähty yhdessä kulkevan eri puolilla Vuoriniityn maakuntaa. Jokohan nuo kohta julkistavat kihlauksensa.

Nohvatovin lähettiläs, Zada-pappi Jojopan on kuulemma saunonut oikein urakalla Kempuran saunassa viimeisen viikon ajan.

Herbertinvartiolainen Sinikka lähti viime syksynä meren taakse Nannolaan tutkimaan Merisusien uhkaa. Ei ole Sinikasta kuulunut vielä mitään. Viimeinen tieto Sinikasta on, että tuo lähti Nannolasta etelään syksyllä.

Nohvatovin puolelta ei nyt hetkeen ole tullut pakolaisia eikä sotilaskarkureita.

Kirjakauppias Tupru Eepoksesta on edelleen 800 kuparin etsintäkuulutus, ei ole miestä näkynyt.

Palkkasoturi Nils on talvella käynyt Rajakatseessa, ja toimittanut entisen vaimonsa Impin torpalle hienot ruusupuiset kalusteet. Tuoleja, pöytä ja vielä piironkikin. Huh huh, maksoi varmasti tosi paljon. Ja nyt torpalla on hienommat kalusteet kuin esimerkiksi isäntä Ilmarin talolla. Onhan se varmaan kiva, kun metsäisellä torpalla on tuollaiset hienostohuonekalut säilytyksessä. Toisaalta kukaan ei ole koskaan Nilsiä järjen jättiläiseksi väittänytkään...

Keskikesän päivänä kolmen vuoden välein juhlitaan pyhän Seintzin päivää. Tänä kesänä oli semmoinen. Tällöin Nohvatovissa on tapana kulkea kulkueissa muistamassa Seintziä. Pyhää Seintziä juhlitaan siis enemmänkin Zada-uskoisilla alueilla, vaikka myös Derecas-uskonto tunnustaa tämän miehen. Seintz eli pari sataa vuotta sitten aikana, jolloin valtakuntien ja uskontokuntien rajat eivät täällä pohjoisessa olleet yhtä tiukasti ja tarkkarajaisesti olemassa ja hän liikkui niin nykyisen Vuoriniityn kuin Vardakovinkin alueella. Seintzin päivää vietetään joka kolmas vuosi. Rajakatseessa ei pyhän Seintzin päivä tänä vuonna näkynyt juurikaan. Ei kukaan oikein ehtinyt ja muistanut, puiden kaatamisessa on ollut nyt niin paljon hommaa, eikä tämä Rajakatseen väelle niin koskaan juttu ole ollutkaan. Mutta tänä vuonna ei ollut Nohvatovistakaan ketään pyhän Seintzin kulkuetta täällä pitämässä. Nohvatovin sekasortoinen tila ja sisäiset kiistat varmasti vaikuttivat asiaan.

Nohvatovilainen aatelisrouva Sandra Peinar kuuluu saapuneen Rajakatseeseen, olisikohan tuo tullut vähän myöhässä muistamaan pyhää Seintziä. Sandra Peinar on kuulemma aloittanut Hurjaviinin kielen opiskelun, aikookohan tuo ryhtyä kauppaa tekemään, Hurjaviinin kielihän kuuluu olevan kauppiaiden suosiossa.



2. Huhuja maailmalta, mm. Vuoriniitystä ja Nohvatovista

Vuoriniityn jälleenrakennustyöt talvisen maanvyörymän jäljiltä ovat hyvin edenneet. Puupölkkyä ja tukkiakin on kaupunkiin viety ja Rajakatseenkin alueelta on puuta kaatunut sahalle vietäväksi. Rahaa tuo on tiennyt isännille, mutta myöskin täysiä työpäiviä.

Vardakovin maakunnassa kaivostoiminta on aika hiljaisella. Vardakovin sotavelhot eivät myy enää mitään, eivät vaikka heillä jonkin verran metallia olisikin. Zharin mestarit ovat ainoa taho Vardakovin kaupungissa, jolla on edes hiukan metalliharkkoja myytävänä. Kaikki muut tahot ovat keskittyneet keräämään rautaa ja muita metalleja itselleen, jos sitä suinkin on ollut jossakin saatavilla. Metallien hinta onkin lähtenyt Vardakovin maakunnassa käsistä, eikä kukaan oikein osaa sanoa, että mikä olisi Deinosan -leimalla varustetun rautaharkon hinta tällä hetkellä Vardakovissa.

Viljasadosta odotetaan hyvää. Viljely onkin Vardakovissa varmaan ainoa asia, josta ei ole uskallettu juuri tinkiä väestön valmistautuessa sisällissotaan tai mitä siitä nyt sitten ikinä tuleekaan. Ilmeisesti kuninkaan edustajien kanssa pohjoiset tahot kuitenkin käyvät keskustelua Zada-papiston välityksellä, vaikka tilanteeseen ei ratkaisua ole saatukaan. Vaikka viljasadosta tulisikin hyvä, odotetaan viljan hinnan pysyvän melko korkeana Vardakovissa useiden tahojen kasvattaessa varastojaan mahdollisen sodan varalle.

Kaksi vuoriniittyläistä kauppiasta joutui keväällä pieneen pulaan. Vuoriniityn kaupungin tulliviranomaiset tutkivat miesten kirjanpidot lävitse, ja tutkinnassa kului kosolti aikaa. Joitakin laiminlyöntejä ja maksujen suorittamatta jättämisiä olikin tapahtunut, ja kauppiaat saivat sakot. Huhu väittää, että tutkinnan olisi saattanut alulle korkea-arvoinen virkamies, tarkastajien tarkastaja, Maineikas Versten. Nyt kerrotaan, että Versten on matkalla Rajakatsetta kohden, peräti virkatehtävissä. Mitäköhän tästä seuraa???

Vuoriniityssä Geofriuksen kansliaan on tullut outo paketti kuulemma. Semmoinen, missä oli pieni pellenukke tms. jossa oli lappunen "Kuka johtaa Vardakovia, ei ruhtinas ainakaan". Kuulemma vastaavia on Nohvatovissa saatu useissakin paikoissa, eri teksteillä tosin.

Nohvatovin edesmenneen kuninkaan "vanha" kuningatar on jälleen alkanut natkuttaa ... mielipiteitä tulee kuin syksyllä viljalaarista, etenkin Vardakovin tilanne ihmetyttää kuningatarta, joka kovin sanoin vaatii kuningas Anselmi toista käyttämään äärimmäistä voimaa Vardakovia vastaan. Kuningattarella on hovissa tukijoita ja hänen äänensä ei ole yksin.

Kuningattaren ja hänen hovitukijoidensa lausunnot ovat antaneet lisää vettä myllyyn Vardakovin kapinamielisille. Alkaa näyttää siltä, että Vardakovin seriffi ei kykene hillitsemään mellakoita ja mielenilmaisuita, vaan kansanjoukot ovat pysyneet kaduilla päiviä. Tilannetta rauhoittaa ilmeisesti vain sotavelhojen läsnäolo kaupungissa. Katukiviä ei uskalla kovin moni heitellä.

Erona aiempiin Vardakovin mielenilmauksiin on se, että tällä kertaa liikkeellä ovat kansan syvien rivien lisäksi myös kauppiaat ja jopa Vardakovin parempaa kansanosaa. Huhutaan myös, että kauppakillassa olisi erimielisyyksiä tilanteen suhteen ja että kauppakiltakin olisi hajoamispisteessä erimielisyyksien vuoksi.

Lisäksi huhutaan sen saman kansankiihottajan, joka kapinan alkuvaiheissa yllytti vardakovilaisia kapinaan, palanneen takaisin Vardakovin kaupunkiin, levottomuuksien yltymisen alla. Varmaankin jatkaa yhä samaa puuhaa, työnsä ohella.

Yksi Zada-noviisi sai pahasti siipeensä yritettyään rauhoitella kansanjoukkoa, joka oli huutamassa Vardakovin torilla. Tilannetta ei auttanut edes paikalla ollut sotilasryhmä, joka ei pystynyt estämään pahoinpitelyä. Noviisi on ilmeisesti selviytynyt hengissä tilanteesta.

Bokea-joen yli kulkeva silta on katki ja sen ympäristö on vahvasti linnoitettu. Tästä ei armeija kävele suoraan yli. Suurruhtinaan armeija on jälleen, kuten viime kesänäkin, Jaaman eteläpuolella kesäleirissä. Paljonko Suurruhtinas Vetanolla on joukkoja käytössä on tuntematon seikka. Leirin savujen perusteella äkkiä arvellen 500 miestä saattaisi olla leirissä. Kuitenkin tiedetään, että Vetanon avuksi marssii pääkaupungista parissa päivässä paljon lisäväkeä sitten jos ja kun Vetano päättää hyökätä ritareineen ja piirityskoneineen...

Ruhtinas Mikaelin huhutaan olevan kaapattu jonkun tahon toimesta. Tästä ei ole tietoa, ainakin ruhtinas on paikalla Vardakovissa ja käy joka päivä tervehtimässä parvekkeelta alaisiaan ja jakaa työt ja tehtävät kuten ennenkin. Hän hoitaa tehtäviään kartanollaan normaalisti, vaikkakaan ruhtinasta ei ole toisaalta nähty missään talonsa ulkopuolella pitkään aikaan. Tosin ajatkin ovat poikkeukselliset Vardakovissa, ei ruhtinas varmaan uskalla mihinkään kotoaan lähteä ilman vahvaa sotilassaattuetta.