Kirjaudu rajakatsetunnuksella

Huhut:Suurenmoinensielunsaatto


Tulitaivaan heimo on vaeltanut ihmisten eteläiseksi Mahtivuoreksi kutsumalla alueella kymmenisen vuotta kaikessa rauhassa. Uutisia levottomuuksista pohjoisessa on kuultu. Kerrotaan siellä nähdyn aaveita ja outoja olentoja porttien takaa. Kerrotaan epäkuolleista. Tiettävästi epäkuolleet ihan haltiankin surmasivat siellä pohjoisessa. Kerrotaan ihmisten taistelleen pohjoisessa verisestikin keskenään. Kaipa ne siellä ovat ihan sotineet.

Täällä etelämpänä on rauhallisempaa. Tai ainakin oli ennen. Aaveita on täälläkin nähty. Eihän se nyt oikeastaan niin ihmeellinen juttu ole, aaveet siis. Traagista se kyllä on. Aave tarkoittaa, että sielu on eksynyt, jäänyt jumiin välitilaan. Se on kauhea kohtalo. Vielä kauheampaa tosin on, jos joku aiheuttaa tämän sielun eksymisen. Kerrottiin täällä etelässä sellaistakin tarinaa, että joku murtautui jonkun aatelisen ihmisen hautaan ja varasti sielä ruumiilta pään. Sen ruumiin aave nähtiin myöhemmin. Ja kuulemma vielä myöhemmin se samainen aatelisen ruumis lähti kävelemään. Pelotteli ihmisiä ja metsäläisiä. Joku sitä ruumista käskytti, joku elävä siis.

Sellaista kerrotaan. Kai se johonkin ihmisten sukuriitaan liittyi, samoin kuin se, kun veljet ja serkut tappavat toisiaan kirveellä kaikkien nähden. Sellaistakin kuulemma se samainen aatelissuku teki tässä ihan vähän aikaa sitten. Myöhemmin myrkyttivät toisiaan. Niin, että eipä kai täällä etelässä oikeastaan asiat sen rauhallisemmin ole, kuin pohjoisessa, ihmisillä siis.

Me olemme sentään saaneet vaeltaa rauhassa. Shima Myrksymieli on johtanut meitä rauhallista vaellusta sinne ja takaisin ja uudelleen tuonne. Mikäs tässä on kulkiessa. Heimon väki on välillä vaihtunut hieman, kun väkeä on lähtenyt vaeltamaan itsekseen tai mennyt naimisiin toiseen heimoon. On sitä väkeä välillä palannutkin vaeltamasta ja onhan sitä muita liittynyt meidän heimoomme. Heimon vaihtaminen on ihan luvallista, jos uusi heimo jäsenen hyväksyy. Ihmisiä ei ole kai viiteenkymmeneen vuoteen nähty. Joskus joku ihminen saattaa saada heimon ystävyyden. Joskus jopa on naimsiinkin menty. On meidänkin heimossamme kai kolme kertaa joku ihminen ollut, kun on naimisiin meikäläisen kanssa päässyt. Silloin tietysti joutuu ihminen luopumaan aiemmasta elämästään ja elämään meidän kanssamme sen pienen hetken, minkä kerkiää.

Niin, meidän heimollamme on mennyt rauhallisesti. Nyt kuitenkin kovasti muistellaan, kuinka Neanna Sateentekijä lähti viisi vuotta sitten vaeltamaan itsekseen. Neanna oli metsästäjä. Hän oli naimisissa kronikoitsija Bain Sienentuoksun kanssa. Olivat silloin olleet naimisissa 35 vuotta ja heillä on, silloin, 30-vuotias poika Ran Tuulenhuutaja. Olihan se vähän sopimatonta lähteä tiehensä, kun oma poika oli vielä lapsi. Siis kyllä Ran jo itsekseen pärjäsi, mutta onhan 30-vuotias silti ihan lapsi vasta. No Neanna lähti kuitenkin.

Sitten myöhemmin me kuulimme, että ihmiset olivat löytäneet Hukanmaalta, ei siis kaukaa täältä meidän vaellusalueiltamme, jonkun hylätyn haltiakylän. Voihan se olla. Jotkut väittävät, että se olisi peräti kylä ajalta ennen hajaannusta, suuren haltiavaltakunnan ajalta. Ehkä niin, ehkä ei. Ihmiset olivat kuulemma löytäneet sieltä tavaroita ja muistinsa menettäneen haltian. Niin kerrotaan. Ja sillä haltialla oli meidän heimomme salamatatuointi. Niin kerrotaan.

Mitä olisi pitänyt tehdä? Ei päällikkö mitään tehnyt. Tällaiset asiat on tavallisesti jätetty rajahaltioille. Tai siis tavallisesti... eihän tällaista tavallisesti tapahdu, ei todellakaan. Joku rajahaltia, ei Karo vaan joku muu, kävi päällikkö Shiman juttusilla. Varmaan hän kyseli tuon haltian perään. Eikö päällikön olisi silloin ainakin jo pitänyt tehdä jotain? Vai sanoiko se rajahaltia, että rajahaltiat hoitavat asian? Eipä taida niistä keskusteluista muut tietää, kuin Shima itse ja se tuntemattomaksi jäänyt rajahaltia.

Kertovat metsäläisten kaapanneen sen muistinsa menettäneen haltian. Se olisi kyllä ennenkuulumatonta, että metsäläiset satuttaisivat haltioita. Tai siis onhan sellaisesta joskus tarinoita kerrottu, mutta eihän niitä juttuja kukaan ole uskonut. Metsäläiset kunnioittavat Luontoa ja tietävät haltiat Luonnon itsensä suojelijouksi. Näinhän se on; eivät metsäläiset haltiaa uskaltaisia vahingoittaa. Mutta sen muistinsa menettäneen salamatatuoidun haltian korvat oli kuulemma leikattu! Oliko se karkotettu rikollinen? Eivätkö metsäläiset tunnistaneet häntä haltiaksi? Tunnistivat tai ei, niin metsäläiset taistelivat hänestä verisesti. Sitten ihmiset tappoivat valtavan määrän metsäläisiä ja saivat hänet pois metsäläisiltä.

Tänä vuonna kai sekä ihmiset että metsäläiset taistelivat taas tästä haltiasta. Monta ruumista tuli. Haltia muuttui susimaiseksi hirviöksi ja katosi. Ei kai sitä muuta tiedetä.

Paitsi että se muistinsa ja korvansa menettänyt haltia oli Neanna. Sen ne rajahaltiat saivat selville, vaikka mitään muuta eivät. Olisiko meidän pitänyt selvittää asiaa itse? Emme selvittäneet. Päällikkö kai uskoi rajahaltioden hoitavan asian. Kovin äkkiä ja oudosti ne asiat tapahtuivat. Ei kai se siis ihme ole, ettei kukaan ehtinyt mitään tehdä; ei kai näistä tapahtumista ketään voi syyttää.

Kun rajahaltiat toivat nämä uutiset meidän heimollemme, niin Bain ja Ran olivat murheen murtamia, tietenkin. Opastajamme Launa lähti samantien jonnekin. Hän palasi vasta useamman kuunkierron jälkeen ja sanoi, että Neanna tarvitsee heti sielunsaaton, ihan oman sielunsaaton. Oma sielunsaatto on harvinainen; useimmiten useamman haltian sielunsaattoa vieteään yhtä aikaa. Mutta Launa alkoi järjestää sielunsaattoa Neannalle.

Kyllä sitä mietittiin, että onko Neanna edes kuollut. Hän oli muuttunut... joksikin. Miksi? Puhuttiin vain susimaisesta valkoisesta olennosta. Launa kertoi, että jokin eläimen henki oli varastanut Neannan ruumiin. Hänen oma sielunsa voi nyt olla eksyksissä. Meidän on opastettava sielu eteenpäin. Niin Launa kertoi.

On se melkoinen tarina tämä. Ei taida vanhatkaan muistaa aikaisemmin tällaista kuulleensa. Että henki varastaisi ruumiin ja karkottaisi ruumiin omistavan sielun. Mutta eipä ole kai aikaisemmin, siis varmasti, kuultu että haltia olisi muuttunut joksin olennoksi. Kyllähän ihmisten, ja varsinkin metsäläisten, keskuudessa kerrotaan ihmissusista tai muista muodonmuutoksista. Mutta että haltia muuttuisi eläimeksi kirouksen vuoksi? Eiväthän haltiat kiroa, eihän haltioita kirota, eihän? Kiroukset ovat pelkkiä tarinoita, joilla ihmiset pelottelevat toisiaan. Eikö niin?

Nyt joka tapauksessa pieni joukko järjestää sielunsaaton Neannalle. Opastaja johtaa sitä. Muuten siihen osallistuvat he, jotka haluavat. Sielunsaattoon osallistuminen on jokaisen oma valinta. Mikä on ollut osallistujien valinnan syy? Itse he sen tietävät. Ehkä he syynsä muillekin kertovat, ehkä eivät kerro. Sekin on oma valinta.


Notice: ob_end_flush(): failed to send buffer of zlib output compression (0) in /home/rajakats/public_html/wordpress/wp-includes/functions.php on line 4673