Kirjaudu rajakatsetunnuksella

Rajakatse 88


Keskikesän juhlan aika oli koittanut Rajakatseessa. Juhlat menivät melkein rauhallisesti, vaikka pari ruumista tulikin. Vieraileva seppä Jurgen Gurgel piti pajaansa tavernan nurkalla. Nokisena siinä kiklutteli apulaisineen pitkin päivää vaikka minkälaisia metalliesineitä. Samoin paikalla oli yksi nahkuri, Urkamo nimeltään, tuotteineen.

Iltapäivän alussa joku sieppasi Sanni Tuurin olkalaukun, nappasi vaan laukun Sannin olalta ja lähti juoksemaan karkuun. "Varas kiinni" -huuto lähetti tavernan vartijan Kaukon varkaan perään. Kauko alkoi kuitenkin jäädä vikkelän varkaan vauhdista. Paikalla norkoillut sotaveteraani Kurki näki tilanteen ja oikaisi tavernan vierestä aivan varkaan kantaan. Valtava heinikko hidasti varkaan matkaa, ja Kurki onnistui iskemään varasta moukarillaan. Kurki harmitteli iskeneensä liian kovaa, sillä varas kuoli siihen paikkaan. Sanni sai laukkunsa takaisin. Varas tunnistettiin kuuluisaksi Salamavarkaaksi. Hyvä että päästiin siitä eroon.

Eric Vagemor saapui neljän toverinsa kanssa näyttävästi Rajakatseeseen. Vagemorien tiedetään olleen yksi Vardakovin kapinan johtajista. Vartijat kuitenkin hieman epäröivät. Luvattomat rajanylittäjät pitäisi palauttaa Nohvatoviin, mutta miten aatelisten kanssa tehdään? Tämä oli uusi tilanne. Paikalle saapunut ritari Velmon ilmoitti suureen ääneen, että aatelismies Vagemor ja hänen seurueensa saa oleskella taverna-alueella, mutta vain taverna-alueella. Ritarin valtuuksia tehdä näitä päätöksiä on kyseenalaistettu ennenkin, mutta kun ei paikalla muitakaan ollut, joilla sanavaltaa olisi. Velmon sanoi tiedottavansa linnaketta. Tällä välin Vagemor kumppaneineen pitäisi jättää rauhaan. Aseistaan he joutuivat luopumaan.

Sitten tapahtui jotain. Vagemor itse, hänen serkkunsa ja hänen vaimonsa luovuttivat aseensa mukisematta. Ilmeisesti seurueen nuorin jäsen ei suostunut aseitaan antamaan, vaan yritti lyödä vartijoita. Seurauksena oli tappelu ja nuorukainen oli nopeasti kuollut. Vagemor itse sanoi nuorukaisen olleen epävakaa jo Nohvatovin puolella. Toinenkin seurueen jäsen katosi pian. Hän oli nuorukaisen isä, joka ilmeisesti palasi Vardakoviin hautaamaan poikansa. Luultavasti päätyi itsekin hautaan sillä puolella rajaa.

Kisto Kempura ilmoitti pian palkanneensa Vagemorin ja hänen jäljelle jääneet kaksi toveriaan. Mitä tekemään, se ei oikein selvinnyt. Vagemorilla oli kuitenkin nyt molempien paikalla olleiden aatelisten suojelu. Linnakkeen komentaja Hannu Mäntyhovi oli muualla ja linnakkeen seriffi vieritti vastuuta Velmonille. Siispä Vagemoria ja kumppaneita ei voitu vangita.

Hirttämättömien joukko herätti taas huomiota. Heillä oli mukanaan sama sotilaskarkuri, jonka he vangitsivat viime käynnillään. Sotilaskarkuri esitteli kaulassaan olevaa katkaistua hirttosilmukkaa papitar Sirjalle. "Tällaista pakotetaan pitämään." Hirttämättömiä tosiaan.

Weldoonin kalpaupseeri Martorelli kävi pyörimässä taverna-alueella. Tuli kuulemma sotilas Akselia tapaamaan. Lisäksi hän vaati Vagermorin palauttamista Weldooniin. Tähän ei kuitenkaan suostuttu, koska ritarin määräys.

Saunan edustalla oli kaksi hurjaviiniläistä taiteilijaa, jotka kovin kärsivällisesti tekivät jotain taideteosta kivistä maahan pitkin päivää. Olivat kuulemma Kempuran palkkaamia. Saivatkohan ne sen taideteoksen valmiiksi?

Ritari Velmon kuulutti etsivänsä vaarallisia noitia ja hän keräsi yhtä lukuun ottamatta kaikki aseistetut miehet mukaansa. Hän jopa käski antaa Vagemorille ja hänen seurueelleen aseet takaisin ja otti heidätkin mukaansa. Näyttävä riehuminen päättyi kolmen värjärin: Moiran, Saaran ja Mielin, pidätykseen väitettyinä noitina. Kaikki ihmettelivät tilannetta, mutta kukapa Velmonille olisi vastaan voinut sanoa. Moiraa kumppaneineen kuulusteltiin äänekkäästi. Velmon löi Saaraa miekalla ja vaati hänen tovereitaan parantamaan hänet. He valittivat, että eivät osaa. Lopulta papit hoitivat haavoittuneen. Papitar Sirja yritti kieltää Velmonia jatkamasta toimiaan, mutta Velmon ilmoitti, että hänellä oli kaikkiin, jopa papistoon, nähden syyttäjän ja tuomarin oikeus. "Jos minä epäilen ketä tahansa, minä saan toimia, vaikka sitten papistoa tai papiston suojelemia kohtaan. Jos papitar luulee muuta, niin luulet väärin!" Onko asia todella näin? Eipä ollut muita, keneltä kysyä. Lopulta vangitut värjärit vietiin linnakkeen tyrmään odottamaan tutkinnan jatkumista.

Vartijat lukitsivat yhden Melinan sisarista häkkiin vähäksi aikaa, ilmeisesti epäkunnioittavasta käytöksestä vartijoita kohtaan. Todella epäkunnioittavalta vaikuttikin. Sirja hyväksyi rangaistuksen antamisen.

Vagemor lähti vaimoineen ja serkkuineen tavernalta, kun Velmon ei paikalla ollut. He olivat saaneet pitää aseensa noitatilanteen jälkeen, joten he vain lähtivät täydessä varustuksessa. Minne? Sitä ei tiedetä. Ja ovatko he nyt luvalla Mahtivuoren puolella, vai eivät?

Pappi Serpent julisti sitten illan hämärtyessä juhlarauhan. Palkkasoturi Akseli kertoi tulevansa pian isäksi. Tämän kunniaksi iso joukko sotilaita valtasi saunan. Sotilaat herättivät myöhemmin pahennusta toikkaroimalla humalassa alastomina ympäri aluetta. Varsin normaalia keskikesää siis.

Puusta veistettyjä miehuuden mittoja löytyi illan mittaan useita, siis todella useita. Kuka näitä oikein veistelee? Saatiinpahan polttopuuta, mutta rupeaa jo riittämään. Joku vitsiniekka oli veistellyt aivan liian suuren yksilön siitä yhdestä kaatuneen puun raadostakin. Herätti se hilpeyttä humalaisissa ja kiusaantuneisuutta papistossa.

Seuraavana aamuna pappi Serpent kertoi värjäreiden torpalta löytyneen kätketty kellari ja monia outoja asioita. Olikohan Velmonin väitteissä noituudesta sittenkin perää? Värjärit oli kuulemma toimitettu naisparantolaan. Siellä heidän pitäisi olla turvassa Velmonilta ja samalla tiukan tarkkailun alla.

Kauppias Vilho järjesti huutokaupan. Ruokaa meni halvalla, samoin kankaita. Weldoonin linnakkeelta tuotuaja aseita sen sijaan myytiin kohtalaiseen hintaan, tosin ase-erien koosta päätellen melko halvalla menivät nekin.

Tavernatyöntekijä Rauha sai tavernassa varsinaisen raivokohtauksen. Huuto ja mekastus oli keskeyttää huutokaupan. Kenelleköhän Rauha siellä oikein raivosi? Eipä eletty rauhassa keskikesän päivänä.

Joku metsäläinen etsi Kempuraa eli "Miestä joka kusee paljon". Väitti haluavansa tehdä kauppaa. Metsäläinen päätyi kuitenkin lyömään Kempuraa veitsellä jalkaan, minkä jälkeen hän pakeni. Sirja hoiti Kempuran haavan. Eipä suurta juttua, siis.

Melko rauhallinen keskikesä kuitenkin.


Notice: ob_end_flush(): failed to send buffer of zlib output compression (0) in /home/rajakats/public_html/wordpress/wp-includes/functions.php on line 4673