Rajakatse 91

Keskikesän juhlan aika oli jälleen koittanut ja Vanhalle Piparille saapui taas väkeä, läheltä ja kaukaa. Keskikesän juhlan lisäksi väkeä puhuttu tuleva oikeudenkäynti kaivonmyrkyttäjää vastaan, sekä tuleva yleinen äänestys kauppakillan puheenjohtajasta. Yleinen äänestys oli todella jotain ennenkokematonta.

Ilta alkoi melko rauhallisesti. Sepän vaimo, ja sen kuuluisan Piirin jäsen, Aamu järjesti "Kätevä emäntä" ja "Kätevä neito" -kilpailut. Naisväki pääsi jälleen kilpailemaan leipomusten ja käsitöiden tekemisessä. Lauren voitti Kätevän emännän -arvonimen. Kätevä neito oli puolestaan Sylvi, Melinan sisarten maallikkojäsen, joka työskentelee parantolalla.

Aamu ei itse tietenkään osallistunut kilpailuun, mutta silti hän esitteli suurieleisesti leipomaansa leipää. Hän kertoi tehneensä sen Kempuran käyttämistä kaljamaltaista. "Käytetyistä ohramaltaista ei ehkä saa tehtyä mitään hyödyllistä, mutta katsopa tätä Kempura. Tässä on sun käyttämiäsi ruismaltaita. Niistä tehtiin olutta, mutta sen jälkeen niistä saa leipää ja hyvää leipää saakin, kun laittaa vähän jauhoja sekaan!" Kempura oli vastahakoinen edes maistamaan, mutta suostui lopulta ottamaan palan, vaikka moittikin leipää tämän jälkeen. Kaikki muut vaikuttivat kyllä pitävän mallasleivästä kovastikin.

Sitten oli vuorossa Kempuran itsensä vetämä "Rouhea isäntä" -kilpailu. Ja kyllä Kempura ihan oikeasti itse veti tämän kilpailun läpi. Isännät ja rengit kilpailivat ensin naulaamisessa. Sitten oli vuorossa hevosen ohjastaminen. Hevosta ei tosin ollut, joten hevosta esittävä henkilö arvottiin yleisön seasta. Arpa, tai sen tapainen, osui yhteen Melinan sisarista. Kendal houkuteltiin, tai siis painostettiin, nopeasti tarjoutumaan hänen tilalleen. "Tehtäväsi on pelastaa neito hädästä." Kendal oli sitten silmät sidottuna, kun kilpailijat ohjastivat häntä suitsilla ympäriinsä. Neljännessä osiossa tehtiin saunavihtoja.

Viimeisessä osiossa oli enää kaksi osallistujaa: isäntä Jurkama ja renki Kaapo Kiviranta; osallistujia oli tiputettu pois aina eri osien jälkeen. Viimeisessä osiossa piti kehua itseään. Eipä siis todellakaan ihme, että Jurkama voitti sen osion ja samalla koko kilpailun. Ja eikun lisää kehuskelua. Jurkamalle tosin oli varmaankin koko kisan voittoa tärkeämpää, että hän voitti isäntä Ilmarin, joka oli myös osallistunut kilpailuun.

Deinosanin vanha mestari Simo tuli paikalle, tolkuttomassa humalassa. Hän valitti suureen ääneen kokemaansa vääryyttä, eli ilmeisesti sitä kun hänet oli pakotettu eläkkeelle, ja sitä että Savihaara oli lainannut tai ostanut jotain häneltä ja jättänyt maksamatta. Väki tiesi kertoa, että Simo oli ollut Deinosanin uutosjuomamestari. Meni kuulemma jo silloin tavaraa paljon omaankin suuhun. Deinosanin kisälli Hellevi yritti parhaansa mukaan pitää vanhaa mestaria edes vähän rauhallisempana.

Kiertelevä trubaruuri Malfrida, joka oli uusi tuttavuus Rajakatseessa, esiintyi juhlaväelle. Hän kertoi laulamalla ja soittamalla sankaritarinan. Sen jälkeen hän lauloi tuntemattomalla kielellä kaksi laulua. Kauniilta kuulosti, vaikka kukaan ei näistä lauluista mitään ymmärtänytkään.

Sitten oli vuorossa oikeudenkäynti. Tai ei oikeastaan. Syytetty kerjäläinen tuotiin paikalle häkkiin väen ihmeteltäväksi. Jonkin ajan kuluttua hänet vietiin, ilmeisesti Melinan pyhätölle kuulusteltavaksi. Linnakkeen komentaja ritari Mäntyhovi ilmoitti, että kuulustelu tehdään papiston, apulaisseriffin ja linnakkeen edustajien läsnä ollessa, mutta ei julkisesti. Tämä herätti suurta nurinaa ihmisten keskuudessa, kun kerran etukäteen oli puhuttu yleisestä oikeudenkäynnistä.

Isäntä Jurkama ihmetteli suureen ääneen, että mitä kuulustelua tässä erikseen kaivataan, kun kerjäläinen kerran nähtiin kaivoa myrkyttämässä. Renki Kaapo Kiviranta huusi kovaan ääneen, että hänen veljensä murhaaja, joka tuo kerjäläinen selvästi oli, tulisi hirttää. Veli oli tiettävästi juonut sen myrkytetyn kaivon vettä.

Mäntyhovia eivät rahvaan huudot liikuttaneet. Aikaa kului. Lopulta Mäntyhovi ilmoitti, että kerjäläinen on syyllistynyt kerjäämiseen ja irtolaisuuteen, mutta ei kaivon myrkyttämiseen, eikä koiran ja lehmän puukottamiseen, koska "Hän ei olisi älyllisesti eikä ruumiillisesti kykenevä moisiin tekoihin."

Vastalauseita esitettiin, mutta sotilaat veivät kerjäläisen pois. Hän päätyisi kuulemma parantolaan. Väki oli tyytymätön sekä tuomioon, että varsinkin salaisiin kuulusteluihin. Mitä noissa kuulusteluissa oli selvinnyt, että komentaja teki tällaisen päätöksen? Sitä emme saane koskaan tietää. Ja sekös väkeä kiukuttikin.

Väki muisteli pappi Klemensiä, eikä hyvällä. Mietittiin, että onko hän nyt pappi vaiko ei. Pappi Nevin sanoi, että asiat ovat kuten ennenkin, eli Klemens ei ole pappi, vaikka hän onkin ylipappi Paltamonin suojeluksessa. Paltamon sen sijaan on Rajakatseessa vähintäänkin epäsuosiossa. Klemens saapui yllättäen itse Rajakatseeseen, tuttu papinkaapu yllään. Klemens esitteli Paltamonilta saamaansa valtakirjaa. Mitä siinä valtakirjassa sitten oikeasti luki, sitä ei toki kaikille kerrottu. Nevin totesi Klemensille vain, että "Teillä on ylipapin lupa kulkea vapaasti koko Mahtivuoren alueella. Sitä ei kukaan teiltä kiellä." Jotakin häneltä silti on selvästi kielletty, sillä Klemens oli ilmeisen ärtynyt Rajakatseen ja Vuoriniityn pappien suhtautumisesta häneen. Klemesin kaavun selässä oli iso P-kirjain, mikä herätti suurta huvitusta ihmisissä. Todettiin, että sen tarkoitus on varmastikin kertoa, kummalla puolella on pylly.

Ruhtinas Simonide saapui seurueensa ja jo pois viedyn eukon kanssa Vanhalle Piparille. Hän vaati suureen ääneen komentaja Mäntyhovia puhutteluunsa samalla kun eukko laitettiin taas häkkiin. Ruhtinas sanoi vaatineensa, että oikeudenkäynti kerjäläistä vastaan käydään julkisesti. Komentaja oli siis toiminut vaston ruhtinaan käskyä! Komentaja tuli paikalle ja hän yritti puolustautua ruhtinaan vihaisia syytöksiä vastaan, mutta heikolla menestyksellä. Jossain vaiheessa joku saippuantekijä otettiin kiinni siitä kaivonmyrkyttämisestä epäiltynä. Kerjäläiseukko lähetettiin taas parantolalle, ja saippuantekijä joutui häkkiin ja kuulusteluihin. Niitäkään kuulusteluja ei pidetty julkisesti

Ruhtinaalle kerrottiin myös syytöksistä Klemensiä kohtaan. Hänen väitettiin yrittäneen yllyttää väkeä kapinaan. Palkkasotilas Akseli voisi todistaa. Akseli kuitenkin sanoi, että Klemens oli vain levitellyt hävyttömiä lappuja, mitä se tarkoittaakin, ei hän kapinointia tai levottomuuksia ollut aiheuttanut. Ruhtinas ihmetteli suureen ääneen asioita, mutta antoi Klemensin olla.

Joku kävi valittamassa ruhtinaalle myös ritari Velmonista. Velmon ei ollut paikalla, mutta bardi Vidas oli. Vidas kertoi olevansa Velmonin edustaja. Hänellä oli kuulemma valtakirja ritari Velmonilta. Pienen etsiskelyn jälkeen se löytyi. Ruhtinas luki valtakirjan alkoi suureen ääneen taivastella, kuinka tällaiset edustajat ja tällaiset valtakirjat loukkasivat Simonideja ja sitä kautta häntä itseäänkin.

Illan aikana palkkasoturi Akseli riitaantui Melinan sisarten vartijan Kendalin kanssa. Akseli kertoili kaikille tarinaa, että Kendal oli naimisissa jonkun barbaarinaisen kanssa. Kendal on siis itsekin läntisten maiden barbaareja alun perin. Akselin mukaan Kendal olisi joutunut naimisiin vahingossa jonkun rituaalin vuoksi. No, Akseli toki tietää hyvin, että niin voi käydä. Kendal ei itse myöntänyt eikä kieltänyt väitettä, uhkasi vain hakata Akselin. Tarina herätti kulmien kohotuksia; varsinkin kun kaikki Rajakatseessa tietävät Kendalin olevan aivan pihkassa papitar Sirjaan, siis kaikki paitsi Sirja.

Yön aikana Akseli ja Kendal sopivat asian ja Akseli sanoi koko tarinan olevan väärinkäsitys. Siis oliko Kendal nyt naimisissa vaiko ei? Ei oikein selvinnyt.

Metsäläinen Nopsajalka tuli tavernalle. Edelliseen käyntiinsä verrattuna hän oli hyväkuintoinen ja metsäläiseksi melko selväjärkinen.

Pimeyden alkaessa laskeutua metsästä alkoi kuulua huutoa ja karjuntaa. Yksi sotilas juoksi metsästä peloissaan ja kertoi siellä olevan jonkin pedon, joka sai koko metsän rymisemään. Nopsajalka väitti metsän shamaanin kuolleen pedon vuoksi. Mistä hän se muka tiesi? Niin tai näin, komentaja Mäntyhovi käski lisätä vartioita, mutta kielsi väkeä lähtemästä metsään.

Illan kääntyessä jo yöksi ruhtinas Simonide löi linnakkeen adjutantin, ritarikokelas Alarik Vaalan ritariksi. Samalla hän nimitti Alarikin Rajakatseen linnakkeen komentajaksi. "Ritari Hannu Mäntyhovi siirtyy toisiin tehtäviin." Ritari Mäntyhovi kertoi, että hän lähtisi kouluttamaan nuoria ritareita. Tärkeä työ toki sekin, mutta kaikille oli täysin selvää, että kyseessä oli alennus ja erottaminen. Ritari Mäntyhovi oli nyt ruhtinaansa epäsuosiossa.

Papit Serpent ja Sirja julistivat lopulta juhlarauhan.

Loppuyö meni rauhallisesti, joskin Kempura innostui aamun jo sarastaessa huutelemaan taas Otson veljen oikeaa nimeä niille muutamalle yhä jalkeilla oleville vieraille, vaikka Otson veli itse seisoi vieressä. Kannattaisi ehkä välttää moista, sillä Kempura olisi vielä pulassa, jos Otson veli päättäisi lähteä Vanhasta Piparista.

Aamulla valmistauduttiin sitten äänestämään. Papisto kertoi, että äänestysvelvollisuus koski kaikkia yli 21-vuotiaita, joiden asuinpaikka oli Vuoriniityssä, elleivät he sitten olleet ulkomaalaisia. Kempura ei saanut äänestää, vaikka hän on asunut Rajakatseessa jo ainakin 25 vuotta ja on Kapakoitsijoiden killan jäsen. Ilmeisesti ne joka talviset pitkät matkat Hurjaviiniin ovat este. Sen sijaan tämä ei ollut este sille, että Kempura itse oli ehdolla kauppakillan puheenjohtajaksi.

Ehdokkaat julkistettiin. Siinä oli vain nimiä, ei muuta. Nimistä suurin osa ei kertonut useimmille rajakatseelaisille mitään. Tämä herätti lisää ihmettelyä äänestysvelvollisuudesta, jota oikein sakon uhalla tehostettiin. "Eihän me täällä maalla tiedetä mitään kauppakillasta tai edes noista ehdokkaista!"

Äänestyslistan ympärille kerääntyi joukko puhumaan ehdokkaista kuulemistaan juoruista. Otson veli innostui tekemään "tarkentavan listan", joka kertoisi ehdokkaista. Kun sotilaat kertoivat, että ehdokaslistaan ei saa kirjoittaa, niin Otson veli kirjoitti, ei todellakaan mairittelevat, kuvaukset ehdokkaista toiselle paperille, joka laitettiin ehdokaslistan viereen. "Tuota ei ole kielletty." Pappi Serpent tuli paikalle. Hän suhtautui tarkentavaan listaan naureskellen ja totesi hänkin, että eihän tätä ole missään kielletty tekemästä. Tarkastajien tarkastaja Versten oli hänkin saapunut paikalle varmistamaan, että äänestys olisi asianmukainen. Hän innostui tarkentavasta listasta suuresti, ja teki vieläpä itse siihen lisää tarkennuksia.

Se varsinainen ehdokaslista oli siis:

1. Herra Kisto
2. Simeon Usvapelto
3. Aimo Sinermä
4. Sebastian Kynttilänvalaja
5. Juuso Ballendorf
6. Urho Porsonen
7. Sisu Sotarauta
8. Arvo Rautakivi

Herra kisto tarkoitti siis Kempuraa, sillä hän on koko Mahtivuoren ainoa Kisto.

Tarkentava lista näytti Verstenin lisäysten jälkeen tältä:

1. Äänekäs Juoppo. Noudattaa omia standardejaan.
2. Melkein ihmisiä
3. Nousukas. Entinen keikari.
4. Ei maksa palkkoja. Ikävä mies.
5. Vampyyrejä. Siis suvussa.
6. Läskiparoni, Hajavirstasta, näitä ei tunne kuin Serpent.
7. Tekee aseita, Hajavirstasta, näitä ei tunne kuin Serpent.
8. Hajavirstasta, näitä ei tunne kuin Serpent.

Äänestys itse sujui ihan hyvin. Tuloksia ei tosin vielä saatu.

Joku metsäläinen saapui paikalle. Sanoi tuovansa sanaa Isolta Puukolta. Komentaja Vaala käski jättää metsäläisen rauhaan. Iso Puukko tarjosi rauhaa komentaja Vaalalle. Lisäksi tuo metsäläinen kertoi, että Iso Puukko oli perustanut kauppapaikan, joka oli nimeltään Kistola, isäntä Kiston kunniaksi. Mahtaako olla hyväkään kunnianosoitus tuo?

Trubaduuri Malfrida ja renki Kaapo Kiviranta innostuivat, Kempuran yllyttäessä, harjoittelemaan Kaarlolaulun soittamista. Homma eteni hitaasti, kun Kempura itse ei meinannut muistaa, miten se laulu edes meni. Kun Savihaara saatiin paikalle, niin johan nopeutui. Pian kolmikko nousikin esiintymislavalle, ja Savihaara lauloi Kaarlolaulun kaikelle kansalle Malfridan ja Kaapon säestäessä. Hieno oli esitys.

Joku barbaarinainen tuli paikalle. Hän ei ollut kiinnostunut muista, kuin Kendalista. Oliko Akselin tarinassa sittenkin perää? Kendal ja barbaarinainen puhuivat pitkään kaukana muista papitar Sirjan katsellessa huolestuneena kauempaa. Mitään erikoista ei kuitenkaan lopulta tapahtunut. Sirjan kerrottiin jopa vihdoin itsensä lämmenneen Kendalille; siksipä asia varmasti häntäkin kiinnosti.

Mutta mitä Sirjalle ja Kendalille seuraavaksi tapahtuu? Onko Kendal jo naimisissa, vai oliko se todella vain väärinkäsitys? Jos oli, niin kuka tuo barbaarinainen oli? Halusiko Sirja naida Kendalin? Olisiko häitä jopa tulossa? Vai onko tämä kaikki jotain aivan muuta?

Juhlat päättyivät joka tapauksessa rauhallisesti.