Rajakatse LXXXIII

Keskikesän juhlan aika oli koittanut. Toiveita viime vuosia paremmasta sadosta pidettiin yllä, ja hieman kolkosta säästä huolimatta, satonäkymien sanottiin olevan ihan hyvät.

Juhlinta meni kohtalaisesti. Keskikesän juhlan kilpailuna oli Poimi omasi -kilpailu, kuulemma suosittu seuraleikki Hurjaviinissä. Kilpailussa aluksi yksi nainen sai esittää kysymyksiä kuudelle miehelle, joita hän ei itse nähnyt. Toisella kierroksella kysyjä oli mies ja vastaajina oli kuusi naista. Jokaisella osallistujalla oli myös palkintokäärö, jonka mukaisen palkinnon sai, jos valinta kohdistui häneen. Vastausten perusteella tuomaristo nimittäin valitsi sitten sopivimman pariskunnan. Osallistujien piti siis olla naimattomia. Papisto ei tullut tätä kilpailua katsomaan.

Ensimmäisellä kierroksella Kempuran sukulaistyttö Hilpi oli kysyjänä. Hänelle valikoitui seuralaiseksi Rajakatseen sotilas Naali. Palkintona oli tuopilliset Vanhassa Piparissa. Toisella kierroksella kysyjänä oli kauppias Frans. Valinta osui tavernatyöntekijä Ruskaan. Palkintona oli yö Honkalinnassa. Aikovatkohan he todella ottaa tämän palkinnon vastaan? Frans ja Ruska eivät kyllä näyttäytyneet yhdessä enää toisena juhlapäivänä. Sen sijaan Hilpin ja Naalin kerrottiin kihlautuneen yöllä.

Ilman ruumiita ei selvitty, ei ennen juhlarauhaa eikä sen jälkeenkään. Tavernan ympärillä juoksenteli metsäläisiä jo varhain. Metsästä löytyi neljä ruumista. Olivat kai nohvatovilaisia sotilaskarkureita. Kaipa ne Nohvatovin omat joukot olivat käyneet nämä kaverit nitistämässä. Vartiostoa asia ei tuntunut suuremmin kiinnostavan, vaikka ruumiiden joukossa oli yksi nainenkin.

Illemmalla metsäläiset hätistelivät tavernaa voimallisemmin. Useampi kulkija kertoi metsäläisten hätyytelleen heitä, mutta metsäläiset eivät selvästikään uskaltaneet tulla tielle pois metsästä. Huutoja alkoi kuulua ympäriinsä; metsäläiset yrittivät houkutella väkeä metsään heidän peräänsä. Metsästä kuului myös avunhuutoja. Joukko nohvatovilaisia pakeni kahta kaaoskultistia, tai sellaisia heidän ainakin arveltiin olevan. Samassa porukassa kulki myös kolme metsäläistä. Samaan aikaan Vanhan Piparin toiselta puolelta hyökkäili myös metsäläisiä. Seuranneessa kahakassa yksi metsäläinen ja ne kaksi kultistia kuolivat yhdellä rintamalla ja yksi metsäläinen toisella rintamalla. Metsäläiset juoksivat jälleen pakoon metsän suojiin ja jatkoivat huuteluaan. Toista taistelua ei kuitenkaan tullut.

Pappi Jojopan, Nohvatovin lähettiläs Rajakatseessa, kertoi yllättäen, että raja Mahtivuoren ja Vardakovin sekä Bokean välillä olisi suljettu toistaiseksi. Kukaan, ei edes lähettiläs Jojopan itse, saisi ylittää rajaa.

Lopulta pappi Serpent sai julistettua juhlarauhankin.

Seuraavana päivänä tapahtui kauheita. Tiltu-Liina, tuo kaheli kiihkoilija joka oli otettu naisparantolaan hoidettavaksi, oli päästetty edellisenä päivänä pois. Ei olisi kannattanut. Tiltu-Liina sekä viisi muuta paltamaonistikiihkoilijaa, mukaanlukien pappi Klemensin vaimo, menivät tavernan lähistöllä olevalle Myrskynjumalan uhrikivelle. Tiltu-Liina alkoi huutaa, kuinka uhrikivi on puhdistettu, Paltamon on viisas mies, Klemens on viisas mies ja kuinka lapsi pelastaa kaikki. Paikalle kiirehtiviä ihmisiä odotti järkyttävä näky:

Kaikkialla oli verta, valtavasti verta. Kuusi ihmista makasi kuolleena ja verisinä maassa. Uhrikivellä makasi vastasyntynyt elossa oleva lapsi. Tiltu-Liina oli kuolleiden joukossa, samoin Pappi Klemensin vaimo, jonka vatsa oli leikattu auki. Hän oli ollut viimeisillään raskaana. Lapsi oli elossa, joten ilmeisen järkyttynyt pappi Klemens vei lapsen turvaan. Sotilaita käskettiin siivoamaan paikka. Kaikki olivat varmoja, että koko joukko oli tappanut itsensä, eikä kukaan arvellut, että Klemensin vaimo ei olisi osallistunut hulluuteen vapaaehtoisesti, edes Klemens itse ei sanonut mitään sellaista.

Tämän jälkeen pappi Sirja ja moni muukin kävi kovaäänisesti syyttämään Klemensiä tapahtuneesta. Väittivät hänen yllyttäneen hulluja ja siten aiheuttaneen kaiken. Klemens ei ollut halukas väittelyyn kaikkien kuullen. Lopulta komentaja Mäntyhovi ilmoitti, että Klemens ja hänen lapsensa otetaan huostaan linnakkeelle heidän oman turvallisuutensa takia. Mitähän tästä kaikesta seuraa myöhemmin?

Pian tämän jälkeen alkoi voimakas ukonilma. Jotkut väittivät, että Myrksynjumala siivoaa itse uhrikivensä. Useimmat eivät vain halunneet ajatella koko asiaa enempää. Ikävästi päättyi tämä juhla.