Rajawiki

  • Sivun toiminnot
  • Poistu muokkaustilasta

    • Paltamon

    Versio 12
    		 Nykyinen sivu

    [[malline:henkilö]][[malline:rajakatsehahmo]]
    [[kuvagalleria:2015/R3072paltamon.jpg|Paltamon kävi rajakatseessa]]
    Talvella (vuosi [[463]]-[[464]]) vanha [[Derecas|Derecasin]] ylipappi kuoli 93
    vuoden iässä [[Suomuraja|Suomurajassa]] temppelissä.
    [[malline:henkilö]][[malline:rajakatsehahmo]]
    [[kuvagalleria:2015/R3072paltamon.jpg|Paltamon kävi rajakatseessa]]
    Talvella (vuosi [[463]]-[[464]]) vanha [[Derecas|Derecasin]] ylipappi kuoli 93
    vuoden iässä [[Suomuraja|Suomurajassa]] temppelissä.
    Tilalle nousi 42-vuotias Paltamon-niminen pappi, joka on myös vanhan ylipapin
    poika.
    Hän aloituspuheessaan haukkui isänsä mitään aikaan saamattomaksi vanhaksi
    		 Tilalle nousi 42-vuotias, nyt [[ikä:42|464]] vuotias Paltamon-niminen pappi.
    Paltamon on myös vanhan ylipapin poika.
    Aloituspuheessaan hän haukkui isänsä mitään aikaan saamattomaksi vanhaksi
    mieheksi, jonka oli jo aikakin väistyä.
    Hyvin jyrkästi hän tuomitsi vanhojen jumalien palvojat, shamaanit sekä myöskin
    Iiviin vielä uskovat.


    Paltamon oli siis Derecas-papiston entinen ylipappi, joka vallassa ollessaan
    vaikutti Suomurajan kaupungista käsin.
    Paltamon ryhtyi papiston johtoon noustuaan kovin keinoin muuttamaan papistoa ja
    sen toimintatapoja mieleisikseen.
    Paltamon otti mm.
    käyttöön uusia maksuja, jotka kansan suussa saivat nimen [[Derecas-vero]].
    Paltamon myös ryhtyi suitsemaan harhaoppeja ja näiden seuraajia kovin ottein,
    lähettäen aseistautuneita ryhmiä eri puolille Mahtivuoren valtakuntaa oikeaa
    oppia vakiinnuttamaan.
    Osin samaan tapaan oli toimittu Paltamonin valtaannousua edeltävinä vuosina,
    mutta Paltamonin kaudella toimintaa laajennettiin.
    Näitä Paltamonille lojaaleja joukkoja kutsuttiin kansan suussa yleisesti
    "[[Pamppukaarti|pamppukaarteiksi]]", koska ryhmien jäsenet näyttivät nauttivan
    työstään, joka oli usein oikean uskon pamputtamista maalaisiin.

    Pohjoinen papisto sai kesällä [[465]] näistä toimista tarpeekseen ja nousi
    kapinaan Paltamonia vastaan, pappi [[Melina|Melinan]] aloitteesta.
    Tämä kapinahanke sai Paltamonin raivoihinsa ja hän alkoi koota sotajoukkoja
    kapinan lopettamiseksi.
    Vuonna [[467]] Paltamon lähetti kokoamansa joukot pohjoiseen, Vuoriniityn
    maakuntaan ja kapinan lyöminen näytti ensin onnistuvan.
    Retki kuitenkin epäonnistui täysin useista syistä johtuen, ja myös Suomurajassa
    tilanne kehittyi Paltamonille epäsuotuisaan suuntaan.
    Peläten oman henkensä olevan uhattuna Paltamon lähti loppukesästä [[467]]
    oma-aloitteisesti maanpakoon.
    Paltamon on yhä edelleen maanpaossa, eikä hänen olinpaikkansa ole yleisessä
    tiedossa.
    Paltamonilla on myös sisar [[Adela]], joka on häntä nuorempi.

    Keväällä 474 Paltamon palasi alaisineen takaisin Mahtivuoreen.
    Paltamon koetti nousta Olyihin, mutta tuohon kaupunkiin häntä ei laskettu.
    Sitä vastoin Paltamon asettui Rantatörmän kylän läheiselle varustukselle, jossa
    on nykyisin satamapaikka.
    Paltamonin alaisia kerrotaan kuljeskelevan ympäri Mahtivuorta, ja heillä tähän
    oikeus onkin, onhan Paltamon edelleen nimellisesti ylipappina.
    		 mieheksi, jonka oli jo aikakin väistyä.
    Hyvin jyrkästi hän tuomitsi vanhojen jumalien palvojat, shamaanit sekä myöskin
    Iiviin vielä uskovat.


    Paltamon oli siis Derecas-papiston entinen ylipappi, joka vallassa ollessaan
    vaikutti Suomurajan kaupungista käsin.
    Paltamon ryhtyi papiston johtoon noustuaan kovin keinoin muuttamaan papistoa ja
    sen toimintatapoja mieleisikseen.
    Paltamon otti mm.
    käyttöön uusia maksuja, jotka kansan suussa saivat nimen [[Derecas-vero]].
    Paltamon myös ryhtyi suitsemaan harhaoppeja ja näiden seuraajia kovin ottein,
    lähettäen aseistautuneita ryhmiä eri puolille Mahtivuoren valtakuntaa oikeaa
    oppia vakiinnuttamaan.
    Osin samaan tapaan oli toimittu Paltamonin valtaannousua edeltävinä vuosina,
    mutta Paltamonin kaudella toimintaa laajennettiin.
    Näitä Paltamonille lojaaleja joukkoja kutsuttiin kansan suussa yleisesti
    "[[Pamppukaarti|pamppukaarteiksi]]", koska ryhmien jäsenet näyttivät nauttivan
    työstään, joka oli usein oikean uskon pamputtamista maalaisiin.

    Pohjoinen papisto sai kesällä [[465]] näistä toimista tarpeekseen ja nousi
    kapinaan Paltamonia vastaan, pappi [[Melina|Melinan]] aloitteesta.
    Tämä kapinahanke sai Paltamonin raivoihinsa ja hän alkoi koota sotajoukkoja
    kapinan lopettamiseksi.
    Vuonna [[467]] Paltamon lähetti kokoamansa joukot pohjoiseen, Vuoriniityn
    maakuntaan ja kapinan lyöminen näytti ensin onnistuvan.
    Retki kuitenkin epäonnistui täysin useista syistä johtuen, ja myös Suomurajassa
    tilanne kehittyi Paltamonille epäsuotuisaan suuntaan.
    Peläten oman henkensä olevan uhattuna Paltamon lähti loppukesästä [[467]]
    oma-aloitteisesti maanpakoon.
    Paltamon on yhä edelleen maanpaossa, eikä hänen olinpaikkansa ole yleisessä
    tiedossa.
    Paltamonilla on myös sisar [[Adela]], joka on häntä nuorempi.

    Keväällä 474 Paltamon palasi alaisineen takaisin Mahtivuoreen.
    Paltamon koetti nousta Olyihin, mutta tuohon kaupunkiin häntä ei laskettu.
    Sitä vastoin Paltamon asettui Rantatörmän kylän läheiselle varustukselle, jossa
    on nykyisin satamapaikka.
    Paltamonin alaisia kerrotaan kuljeskelevan ympäri Mahtivuorta, ja heillä tähän
    oikeus onkin, onhan Paltamon edelleen nimellisesti ylipappina.