Huhut:RK XXXV

Et voi muokata koska, sivu on suojattu ylemmälle tasolle

Sivuhistoriassa on 0 versiota : Selaa sivuhistoriaa : Näytä viimeisin muokkaus

Kirjautumaton käyttäjä, saa muokkaustilastoon lisäyksen 'vieras'

Huhupaketti peliin Rajakatse XXXV: Kaksi tavernaa

Ohje: Kaikki voivat lukea kaikki huhut, jos kiinnostaa.
Kaikki hahmot ovat voineet kuulla myös Rajakatseen linnakkeen
asioiden huhuja täällä paikan päällä ollessaan, jos heitä
on kiinnostanut kysyä.

Rajakatseessa keskikesän juhlien aikaan tapahtunutta:

-Keskikesän juhlat eivät sujuneet Rajakatseessa lainkaan rauhallisesti. 
Weldoonilaiset hyökkäsivät keskikesän juhlapäivänä Rajakatseen varustukselle 
sekä taverna Vanhalle Piparille. Linnakkeella hyökkäys torjuttiin ja
ainoastaan yksi weldoonilainen haavoittui. Hyökkäyksen pysäytti itse asiassa 
Nohvatovin lähettiläs zada-pappi Jojopan, joka käski Nohvatovin joukot kotiin 
eli takaisin Weldoonin linnakkeelle. Tavernalla weldoonilaiset ehtivät vallata 
taverna-alueen ennen kuin Jojopan ennätti sinnekin ja lähetti yhtä lailla 
sotilaat takaisin linnakkeelle. Tavernalla kahinoinnissa ehti kuolla kaksi 
sotilasta, yksi kummaltakin puolelta. Myös useampi henkilö haavoittui
taistelussa, mm. Rajakatseen seriffi Maru Rysen sai nuolesta ja oli vähällä 
kuolla kahakassa. Maru kuitenkin selvisi ja toipui lääkinnän ansiosta illan 
aikana kohtuu hyvin, tietämättä että tulisi illan aikana joutumaan pian uuteen,
vielä pahempaan tilanteeseen...

-Taistelussa kuollut Rajakatseen sotilas oli nimeltään Lauri. Hänet on sittemmin 
haudattu Rajakatseen hautausmaalle, ja tieto kuolemasta on toimitettu 
Vuoriniityn kaupunkiin miehen sukulaisille ja omaisille.

-Syynä weldoonilaisten hyökkäykseen oli Rajakatseen varustuksen pahoin 
höperöityneen linnanherran Wilhardin naapurilinnakkeen linnanherralle Rokerille 
lähettämä haastekirjelmä, missä Wilhard haastoi Rajakatseen taistelun uusintaan 
eli kaikki miehet kentälle. Omille sotilailleen Wilhard ei muistanut asiasta 
kertoa mitään. Niinpä kun weldoonilaiset linnakkeitten väliselle kentälle           
saapuivat, ei siellä ollut ketään heitä vastassa, mistä loukkaantuneena Roker 
johti joukkonsa Rajakatseen varustukselle. Tavernalle Roker lähetti 
kymmenhenkisen sotilasjoukon aliupseeri Reulagin johdolla.

-Kertoman mukaan Wilhard oli kahakan aikaan puhdistamassa ja kiillottamassa 
miekkaansa, eli ei siis taaskaan ihan tilanteen tasalla. Hyvin lyhyeksi jäänyttä 
taistelua johti Rajakatseen linnakkeen puolella ritari Älliskö, muut johtajat 
kuten seriffi Maru Rysen ja aliupseeri Kuner olivat tuolloin
taverna Vanhalla Piparilla.

-Kahakassa olisi voinut käydä todella pahastikin, jollei pappi Jojopan olisi 
puuttunut tilanteeseen ja vaatinut maanmiehiään perääntymään. Jojopanin kanta 
oli se, että Weldoon ei voisi hyödyntää vastapuolen höperön linnanherran antamaa
haastetta, sillä kaikesta päätellen Wilhard ei ollut kertonut asiasta lainkaan 
alaisilleen. Näin taistelusta oli kaikki kunniallisuus kaukana ja näin hän 
saikin lopetettua kahakan alkuunsa ja weldoonilaiset palaamaan linnakkeelleen. 
Moni onkin miettinyt, miten olisi käynyt, jos Jojopan ei olisi puuttunut 
tilanteeseen. Mahdollista on, että yllätysedun sekä määrällisesti tuntuvasti 
suurempien joukkojen turvin Weldoon olisi valloittanut Rajakatseen varustuksen 
yllättävänkin helposti. Kuolleita olisi joka tapauksessa ollut huomattavasti 
enemmän ja pahimmillaan tilanne olisi saattanut sytyttää sodan valtakuntien 
välille, jolloin Nohvatov olisi ollut jo valmiiksi niskan päällä varustuksen 
valtauksen myötä. Toisin sanoen, moni ei ehkä ymmärräkään, kuinka lähellä 
todellista kriisiä juhlien aikaan käytiinkään. Jos Jojopan ei olisi toiminut, 
kaikki voisi olla toisin ja Rajakatseen alue nohvatovilaisten miehittämä. 
Virallisesti pappi Jojopanille ei toki näin suurta tunnustusta haluta myöntää, 
vaan virallisen kannan mukaan Rajakatseen linnake olisi kyllä kyennyt 
valtausyrityksen torjumaan.

-Taistelukahakan mentyä tilanne muuttui rauhallisemmaksi ja keskikesän juhlien 
viettoon saatettiin kuitenkin ryhtyä, vaikka tilanne valtakuntien välillä olikin 
melko synkkä ja kireä. Paikallinen virkavalta katsoikin, että nimenomaan juhlien 
jatkaminen voisi piristää muutoin synkentynyttä tunnelmaa. Juhlien yhteydessä 
tavernaisäntä Kaarlo Kempura järjesti jälleen vuosittaisen kilpailunsa, joka 
tällä kertaa oli tanssikilpailu. Tanssikilpailussa nähtiin varsin monenlaisia ja 
vaihtelevia esityksiä musiikilla säestettyinä ja kilpailuun otti osaa niin 
tavernahenkilökuntaa kuin myös kauempaakin tulevia. Aiempina vuosina pidetyistä 
kilpailuista poiketen tämän kilpailun voittaja ratkaistiin jo ensimmäisen päivän 
esitysten pohjalta, ja voittajaksi tuomarit valitsivat virkamies Urmas 
"Kynämiehen" ja tämän vaimon Viivin.

-Kyseinen tanssikilpailunkin voittanut, Vuoriniityn kansliasta lähtöisin ollut 
virkamies Urmas "Kynämies" liikkui Rajakatseessa työtehtävissä, tämä kun oli 
ilmeisesti selvittämässä lähiseudun teiden ja raittien kuntoa. Mukana miehen 
matkassa oli myös hänen kirjurinsa Kaino, ja Viivi-vaimokin Rajakatseeseen 
miehensä perässä siis kulkeutui. Ilkeimmät juorut väittävät, että
Urmas olisi pettänyt vaimoaan tämän kirjurinsa kanssa.

-Illan kuluessa paikan päältä saatiin kiinni kaksi varaskolmikkoa, joista toinen 
oli pahamaineisena pidetty Isomäen veljekset. Isomäen veljekset otettiin kiinni 
ilman vastarintaa ja näitä ryhdyttiin sotilaiden toimesta kuljettamaan kohti 
Rajakatseen linnaketta. Matkan varrella veljekset kuitenkin kävivät saattajiensa 
päälle aluksi yhden tikarin turvin, ja olivat vähällä jopa voittaa kahakan.
Yllätyksestä huolimatta rosvot saatiin siis lyötyä maahan ja hengiltä, mutta 
pahaa jälkeä olivat veljekset ehtineet tuottaa. Neljästä rosvoja saattaneesta 
sotilaasta kaksi oli henkihievereissään kaulan viillon myötä, kaksi muuta oli
muutoin pahoin haavoittunutta. Pahimmin haavoittuneet olivat Herbertinvartion 
sotilas Toivo sekä linnakkeen seriffi Maru Rysen. Toivon selviytyminen 
varmistettiin nopeasti, sen sijaan Marun tila oli erittäin vakava ja mies kävi 
hyvin lähellä kuolemaa. Maru toimitettiinkin oitis linnakkeelle linnakkeen papin
Melinan huostaan ja seuraavat päivät Maru viettikin linnakkeella 
henkihievereissä. Ajatus Marun mahdollisesta kuolemasta synkensi monia, mutta 
osaltaan juhlaväkeä helpotti tietoisuus siitä, että pahamaineisesta 
varaskolmikosta oli päästy pysyvästi eroon. Vielä samana iltana napattiin kiinni 
toinenkin varasjoukko, joka sitten vahingosta viisastuneena toimitettiin 
linnakkeelle tarkemman vartioinnin alaisena. Kyseiset kolme rosvoa eli Jose, 
Miorik ja Veldon hirtettiin linnakkeella keskikesän juhlien jälkeen toisena 
päivänä. Teloitusta johti apulaisseriffi Kuner.

-Juhlien aikaan paikan päällä Rajakatseessa oli myös maineikas vaelteleva ritari 
Velmon. Miehen rohkeista ja kenties urhoollisista puheista huolimatta muutamat 
olivat huvittuneita siitä, että Velmon onnistui tahtomattaan olemaan aina 
jossakin toisaalla, kun asemiehiä tarvittiin, tämä ei ehtinyt sen enempää 
taisteluun weldoonilaisia vastaan kuin kahakkaan Isomäkiäkään vastaan.

-Kyseisenä juhlapäivänä jäi siis kaikkiaan kiinni 6 rosvoa ja ryöväriä, joiden 
huhutaan kuuluneen Vuoriniityn alamaailmaa johtavan "Haukan" koplaan. Myös 
Natasha-niminen huonomaineinen nainen löydettiin kuolleena tavernatien varrelta 
ja naisen epäillään myös olleen Haukan alaisia. Jos nuo kaikki kuolleet todella 
kuuluivat Haukan koplaan, ottaa tätä varmasti päähän näin lukuisa alaisten 
menettäminen. Salaperäisen rikollispomon ote taitaa olla lipsumassa.

-Herbertinvartio-soturijärjestö kunnostautui keskikesän juhlien aikaan. Etenkin 
järjestön naissoturi Sinikka oli hyvin ansioitunut. Kertoman mukaan Sinikka ehti 
varoittamaan weldoonilaisten hyökkäyksestä tavernalle ja tiedusteli selville 
toisen rosvojoukon sekä ehdotti heidän pidättämistään virkavallalle. Huhut 
kertovat myös, että Rautahansikas-soturijärjestön miehet, jos heitä paikan 
päällä oli, olivat puolestaan hyvin haluttomia ottamaan osaa mihinkään 
aseelliseen toimintaan. Onko tämä totta vai panettelua, ei tiedetä.

-Rajakatseeseen oli juhlien aikaan saapunut yllättäen Derecas-papiston uuden 
ylipapin Paltamonin sisar Adela. Huh huh, mitä noin arvovaltainen nainen täällä 
syrjäseuduilla kuljeskelee, hyvin kaukana kotoaan Sumurajasta? Yleisesti on 
luultu hänen olevan pappi, mutta hän onkin kuulemma Derecas - papiston 
tiedottaja. Hänellä lienee silti hyvin paljon vaikutusvaltaa veljensä kautta.

-Linnakkeen Derecas-pappi Melina ei ole suostunut ottamaan vastaan Derecas -
veroksi kansan suussa nimettyjä vapaaehtoisia maksuja ennen kuin pappi Otviz 
niin määrää. Otviz puolestaan on toistaiseksi vain jaaritellut ja ollut 
ottamatta kantaa, Vuoriniityn temppeliherra Artamon on puolestaan edelleen 
temppelin tornissa mietiskelemässä. Näitä maksujen kerääjiä papistosta on silti 
nähty kiertelevän Rajakatseessakin melko paljon Melinasta ja Otvizista
huolimatta. Adela puolestaan on ollut vahvasti näiden maksujen keräämisen 
kannalla.

-Keskikesän juhlien ruumislista oli varsin pitkä. Juhlapäivien aikana
kuolivat kaikkiaan seuraavat henkilöt:

-Rajakatseen sotilas Lauri, taistelussa weldoonilaisia vastaan
-weldoonilainen sotilas, taistelussa tavernan puolustajia vastaan
-3 Isomäen veljestä, kuolivat taistelussa virkavaltaa vastaan
-Natasha-niminen pahamaineinen nainen, surmattiin epäselvissä olosuhteissa.
-Eräs raskaana ollut, Velanna-niminen nainen, sai juhlien toisena päivänä 
keskenmenon ja kuoli.
-3 muuta ryöväriä, teloitettiin juhlia seuranneena päivänä.

-Kuolleiden lisäksi useat henkilöt loukkaantuivat kahakoissa, osa vakavammin, 
osa kevyemmin. Kaiken kaikkiaan aika rankat juhlat, tällaista verenvuodatusta ei 
olla Rajakatseessa nähty muutamaan vuoteen. Moni oli jo uskonut, että
Rajakatseen alue olisi rauhoittunut ja muuttunut turvallisemmaksi, mutta näyttää 
olevan toisin.

Keskikesän juhlien jälkeen tapahtunutta:

Keskustelu Rajakatseen linnakkeen johtajuudesta

-Juhlien mentyä alkoi jälkipyykki monien asioiden osalta. Erityisesti 
Rajakatseen linnakkeen johtamiseen liittyvät asiat askarruttivat. Linnanherra 
Wilhard oli höperö ja aikaansaamaton, ja tämän alaisuudessa työskentelevä 
seriffi Maru Rysen puolestaan makasi pitkän aikaa toimintakyvyttömänä, aluksi 
kuoleman kielissä, myöhemmin muuten toipilaana. Aliupseeri Kuner ylennettiin 
tilapäisesti, käytännön pakosta Rajakatseen apulaisseriffiksi, myöhemmin tämä 
virka vakinaistettiin. Myös ritari Älliskö osallistui linnakkeen johtamiseen, 
vaikka mahdollisuuksia tai etenkään kiinnostusta palata takaisin Rajakatseen 
seriffiksi ei hänellä lienekään. Tilapäisesti hän suostui kuitenkin tietyistä 
asioista huolehtimaan, vaikka samalla muistuttikin, että hänellä on tätä nykyä 
ennen kaikkea Herbertinvartio-soturijärjestö johdettavanaan. No, seriffi siis 
toipui aikanaan takaisin toimintakuntoon, mutta linnakkeen ylimmän johtajan eli 
linnanherra Wilhardin kohtalo on vielä ratkaisematta. Huhutaan, että 
Vuoriniityssä keskikesän selkkaukseen suhtauduttaisiin tosissaan ja vakavasti, 
ja että Wilhardille etsitään todella uutta seuraajaa. Kuka tällainen linnakkeen 
uusi johtaja olisi, tästä maakunnan ylhäisten vain pitäisi päästä jonkinlaiseen 
sopimukseen ja yhteisymmärrykseen. Vuoriniityn ruhtinas Geofrius voisi tietysti 
määrätä virkaan kenet tahansa parhaaksi katsookin, mutta mahdollista
on sekin, että hän koettaa ottaa mm. aatelissukujen sekä armeijan
johdon ehdotukset mahdollisimman hyvin huomioon.

-Uusi linnakkeen johtaja ei välttämättä olisi varsinainen linnanherra
(joka myös omistaisi maita linnakkeen ympäristöstä), sillä aatelisasemaa ei 
Wilhardilta voisi ottaa pois muulla kuin Geofriuksen päätöksellä, ja tätä 
ruhtinas Geofrius ei haluaisi välttämättä tehdä, näin nöyryyttää pahoin tätä 
aatelismiestä ja hänen sukulaisiaan. Uutta johtajaa tuskin siis valittaisiin 
linnanherraksi, vaan linnakkeen komentajaksi, joka olisi periytymätön virka. 
Kyseinen henkilö olisi siis ylin alueellinen johtaja paikan päällä, ja seriffi 
toimisi hänen alaisenaan.

-Wilhardilla ei ole lainkaan lapsia. Jos täysi-ikäisiä poikia olisi, kuuluisi 
linnanherran asema periaatteessa tälle. Kaukaisempia sukulaisia Wilhardilla on, 
mm. pikkuserkku Mare, mutta näillä ei ole osaa taikka arpaa linnakkeen 
johtamisen kanssa. Uudesta komentajavalinnasta huolimatta Wilhardille jäisi siis 
mahdollisesti hänen linnanherran tittelinsä ja arvonsa aina kuolemaansa saakka,
mutta käytännön valtaa linnakkeen asioihin Wilhardilla tuskin enää
olisi.

-Uuden johtajan valinta ei luultavastikaan osoittaudu erityisen helpoksi, sillä 
kukin aatelissuku saattaa hyvinkin tyrkyttää omaa ehdokastaan, ja vastaavasti 
olla huolimatta muiden asettamia ehdokkaita. Lopullinen päätösvalta on 
Vuoriniityn hallitsijalla, ruhtinas Geofriuksella.

-Kerrotaan, että nyt alkusyksystä Rajakatseeseen tulisi matkustamaan suurehko 
joukko erilaisia arvohenkilöitä, niin aatelissuvuista kuin armeijan johdostakin. 
Näiden tarkoituksena on ilmeisesti tutustua Rajakatseen linnakkeen tilanteeseen 
ja keskustella siitä, kuka olisi hyvä valinta Rajakatseen linnakkeen 
väliaikaiseksi johtajaksi seriffin rinnalle tulevaksi talveksi ja kevääksi.
Ehdokkaita on luultavasti asetettu, mutta nämä eivät ole vielä yleisessä 
tiedossa.

Derecas-papiston kuulumisia:

-Huhutaan, että uuden Derecas-ylipapin Paltamonin kannanotot ovat nostattaneet 
erimielisyyksiä papiston piirissä, niin pääkaupungissa Suomurajassa kuin 
muuallakin. Kerrotaan, että muutamat papit olisivat ryhtyneet vastustamaan 
nykyisen johtajan kaavailuja. Kriitikot ei niinkään ole tuominneet uskonnollista 
puhdistustyötä sinänsä, vaan tapaa, jolla sitä on suoritettu. Paltamonin 
kritisoijien mielestä uskonnolliseen puhdistamiseen eivät kuulu ruoskiminen, 
teloitukset tai muu väkivallanteko, nuo rangaistukset tulisi varata ainoastaan 
pahimpia rikkojia, sekä selviä rienaajia ja noituutta harjoittavia varten.

-Kerrotaan että papiston sisälle on syntymässä oma siipi, joka tunnetaan 
toistaiseksi nimellä Ishahan vastalausejärjestö. Vastalausejärjestö kannattaa 
myös Derecas-papiston moraalisia oppeja siinä missä Paltamoninkin kannattajat, 
erona vain on se, että järjestön mielestä papiston nykysuunnan typerine 
maksuineen voi katsoa vain pudottavan pappien itsensäkin arvostusta. Tästä 
syystä Derecas-papiston tulisi ryhdistäytyä ja luopua mm. kokonaan uuden
"Derecas-maksun" perimisestä. Vastalausejärjestö onkin alkanut vaatia, että 
maksun periminen lopetetaan välittömästi. Paltamon on toistaiseksi syyttänyt 
kritisoijiaan uskonnon hajottajiksi ja sisäisten riitojen lietsojiksi. Jos 
uusista säännöistä ei pidetä kiinni vaan luovutaan, papisto ainoastaan nolaa 
itsensä muiden silmissä ja pudottaa omaa arvovaltaansa, on ylipappi Paltamon 
todennut. Myös puhdistustoimet ovat olleet Paltamonin mielestä oikein 
mitoitettuja, eikä ainakaan liian ankaria.

-Tilanne Derecas-papiston sisällä on siis kiristymässä ja pisimmälle menevät 
ovat jo aprikoineet, saattaisivatko vakavat ristiriidat papiston sisällä johtaa 
jopa pappiskunnan jakaantumiseen Paltamonin seuraajiin ja Ishakan 
vastalausejärjestön edustajiin. Arvelut lienevät ainakin toistaiseksi liian 
pitkälle meneviä, sillä suuri osa papiston korkea-arvoisimmista papeista ei ole 
ottanut vahvaa kantaa asiaan ja monet tavalliset papiston palvelijat ovatkin 
varsin ymmällään tilanteesta, tietämättä kenen kannan puolelle pitäisi asettua 
tässä kiistassa. Mm. täällä pohjoisessa, Vuoriniityn maakunnassa pappiskunta on 
keskittynyt enemmänkin arkisten asioiden ja rutiinien hoitamiseen, eikä niinkään 
Paltamonin kannan arvioimiseen ja arvosteluun. Paltamonin linjaa noudattavat 
ovat siis saaneet suorittaa omia toimiaan varsin omavaltaisesti ja
omapäisesti.

-Johtuen Derecas-maksusta, puhdistustoimista sekä muista opillisista kiistoista 
Derecas-papiston suosio ei ole kansan keskuudessa ylimmillään, vaikka mitään 
vahvaa vastustusta sitä kohtaan ei toisaalta myöskään esiinny. Oma lukunsa ovat
tietysti myrskyjumalan ja muiden pakanajumalien palvojat, jotka
saattavat tietysti seurata papiston toimia hyvin kriittisesti ja
vihamielisesti sekä jopa suunnitella vastatoimia
puhdistuksen suorittajia kohtaan.

-Huomionarvoista on ollut mm. se, kuinka viimeisten parin vuoden kuluessa on 
Vuoriniityn maakuntaan saapunut etelämmästä hyvin arvovaltaisia pappeja tai 
muita papiston edustajia, jotka ovat kaikki olleet tiukemman kurin ja 
puhdistustoimien kannalla. Nämä ovatkin saaneet toimia maakunnassa varsin
vapaasti, sillä heidän läheiset yhteytensä sekä edelliseen että nykyiseen 
ylipappiin ovat varmistaneet, että heidän toimillaan on eteläisen papiston tuki. 
Mm. toissa vuonna saapui maakuntaan pappi Olavi Seus, viime vuonna tuli pappi 
Tarvo Nasareetus ja nyt tänä vuonna alueelle saapui itse ylipapin sisar
Adela. Hyvin arvovaltaista väkeä maakunnassa siis oleskelee, sitä ei tiedetä, 
kuinka pitkäksi ajaksi nuo henkilöt papiston ydinalueilta aikovat maakuntaan 
asettua.

-Noista kolmesta Tarvo Nasareetus on rahvaan keskuudessa kaikkein pelätyin, 
sillä tämä johti viime vuonna laajoja puhdistusretkiä eri puolille maakuntaa. 
Moni muukin pappi on myrskyjumalan palvojia toki jahdannut, mutta puheissaan 
tämä pappi on ankarammasta päästä. Moni myrskyjumalan palvoja luultavasti 
vihaakin tätä miestä koko sydämestään. Olavi Seus ei ole yhtä pelätty tai 
vihattu henkilö, mutta tämäkin tunnetaan ankarana puhdasoppisuuden 
puolestapuhujana ja harhaoppisten etsijänä. Adela puolestaan on jättänyt vainot 
ja puhdistustoimet toisille, eikä ilmeisesti olekaan varsinaisesti papinvirassa. 
Papiston palveluksessa hänkin kuitenkin toimii, vaikka juuri kukaan ei oikein 
tiedäkään, miksi kyseinen arvohenkilö on jättänyt Suomurajan kaupungin ja tullut 
tänne syrjäseuduille pohjoiseen.

Muita huhuja ja uutisia Rajakatseen alueelta:

-Zada-pappi Jojopan jäi keskikesän juhlien jälkeen kiinni vakoiluraportin 
salakuljetuksesta. Kun tieto asiasta levisi, Jojopan julistettiin Vuoriniityn 
kanslian toimesta väliaikaisesti ei-toivotuksi lähettilääksi Vuoriniityn 
maakunnassa ja siten Jojopania ei varmaan kovin paljoa rajan tällä puolella 
hetkeen nähdä. Toisaalta Jojopan on kuitenkin henkilö, jota monet 
rajakatseelaiset saattavat pitää suorastaan sankarina. Hänhän viime kädessä 
pysäytti weldoonilaisten hyökkäyksen laittamalla oman arvovaltansa peliin ja 
selvitti tilanteen rauhanmukaisella tavalla. Eli vaikka Jojopanilla ei ehkä 
muutoin asiaa Vuoriniityn maakuntaan olisikaan, olisi hän Rajakatseen puolella, 
eli Rajakatseen linnakkeella sekä taverna Vanhalla Piparilla suvaittava ja 
arvostettu vieras. Virallinen hallinto sen sijaan ei tietenkään tällaista 
tunnustusta voi Jojopanille antaa, vaan Vuoriniityn kanslian lausunnon mukaan
"harmillinen sekaannus ja väärinymmärrys" olisi saatu selvitettyä ilmankin 
Jojopania. Virallisesti kiistetään siis, että Rajakatseen linnake olisi ollut 
missään erityisessä vaarassa.

-Jotkut Rajakatseen linnakkeen sotilaat, mm. kuolleen Lauri-sotilaan kaverit, 
ovat juovuspäissään puhuneet, että Wilhardille pitäisi antaa oikein kunnon 
sakinhivutus, mutta eihän sitä sovi vanhaa, heikkokuntoista ja höperöä miestä, 
joka kaiken lisäksi on vielä aatelinen, höykyttää tai piestä, olisihan se hyvin 
sopimatonta, vaikka Wilhard tekikin munauksen. Wilhardin suosio omien miesten 
keskuudessa ei olekaan tällä hetkellä erityisen korkea, mutta kovin moni ei 
silti avoimesti selvin päin uskalla puhua Wilhardia vastaan, onhan tämä 
kuitenkin edelleen, kaikesta huolimatta, Rajakatseen varustuksen linnanherra ja 
korkea-arvoisin henkilö paikan päällä.

-Tavernaisäntä Kaarlo Kempura maksoi tuota kiisteltyä "Derecas-veroa" oikein 
huolella. Hän laati keskikesän juhlien aikaan 2000 kuparirahan arvoisen 
velkakirjan ja maksoi sillä papistolle, vaikka ei alkujaan hurjaviiniläisenä 
edes varsinaisesti kuulu Derecasin kannattajiin. Tuota velkaa Kaarlo ei 
kuitenkaan kyennyt jälkikäteen maksamaan, joten taverna Vanha Pipari 
takavarikoitiin velan panttina Derecas - papiston haltuun kaksi viikkoa sitten. 
Tavernan nimeä ei ole ilmeisesti vielä vaihdettu, mutta uusi nimi valittaneen
luultavasti lähiaikoina. Tavernassa ei enää kertoman mukaan myydä lainkaan 
väkeviä juomia. Kaarlo ei kuitenkaan tässä yhteydessä luopunut elinkeinostaan, 
vaan hän rahtasi juomavarastonsa omistamalleen sepänpajalle, missä myy olutta 
yhdessä apulaisensa Savihaaran kanssa. Rajakatseessa on siis tällä hetkellä 
käytännössä kaksi tavernaa, Derecas-papiston hallinnoima entinen Vanha Pipari, 
ja Kempuran nyt tavernakseen muuntama sepänpaja.

-Kauheaa, tähänkö tämä vapaaehtoinen Derecas-maksu johtaa, ihmiset menettävät 
maansa ja kotinsa! Kaarlo ei tosin tainnut menettää aivan kaikkea, vain taverna 
meni. Maat, sauna ja sepänpaja ovat vielä Kaarlolla, samoin kuin hänen 
tavernasta poiskuljettamansa juomat. Papisto on sen sijaan toimittanut 
tavernalle omat juomat.

-Tavernaa hallinnoi tällä hetkellä ylipappi Paltamonin nuorempi sisar Adela, 
tämä on kaiketi mieltynyt mahdollisuuteen pitää papistolla omaa tavernaa. 
Tavernalla aiemmin palvellut Kristiina Rysen on saanut jatkaa tavernalla töissä, 
nyt papiston palveluksessa, hänen lisäkseen tavernalle on hankittu temppeliltä 
jonkin verran uutta työvoimaa.

-Vaikka taverna onkin nykyään paljon raittiimpi paikka kuin aiemmin, saa sieltä 
temppelin paikan päälle toimittamaa olutta. Kyseinen olut on kertoman 
huomattavasti miedompaa kuin yleensä tavernoissa myytävä olut. Myös tavallista 
simaa ja muita mietoja juomia saa tavernasta, sen sijaan viinejä tai muita 
väkeviä juomia ei enää tarjoilla. Näitä kaipaavat ovatkin sitten hakeutuneet 
Kaarlon sepänpajalle, jossa onkin kieltämättä ollut viime aikoina varsin ahdasta.

-Rajakatseen linnakkeen uusi kirjuri Teri tilasi rautaa ja aseita linnakkeelle. 
Keskikesän juhlien jälkeen linnakkeen sepänpaja raivattiin siihen kuntoon, että 
siellä saattoi jälleen sepäntöitä tehdä. Sepänpajaa on valmiuteen laittanut 
juhlien aikaan palkattu Ryyni-niminen mies, ja myös seppä Armas "Tenukupu" on 
tullut töihin sepänpajaan sen jälkeen, kun Kaarlo Kempura ajoi tämän Kempuran 
pajasta muuttaessaan oman pajansa tavernaksi. Viimeisen kahden viikon ajan 
linnakkeen paja onkin ollut jatkuvasti toiminnassa, ja pajavasaran kalke on 
tullut tutuksi ääneksi linnakkeella Ryynin ja Armaksen työskennellessä.

-Sepänpajalle onkin tullut käyttöä, sillä linnakkeen seriffi Maru Rysen 
toivuttuaan aloitti linnakkeella todelliset korjaus- ja kunnostustyöt. Monia 
lahonneita tai rikkinäisiä rakenteita on korjattu ja tilkitty, ja myös 
varustuksen paalumuuria on kunnostettu. Linnakkeen sotilaat ovatkin olleet 
viimeisten kahden viikon kuluessa varsin kiireisinä, ja mm. metsätöitä on  tehty 
uuden rakennuspuun hankkimiseksi. Korjausten myötä linnake on kieltämättä nyt 
paremmassa kunnossa kuin vielä jokin aika sitten. Olisikohan tämän hiukan 
yllättäen tulleen kunnostuksen taustalla se, että linnakkeelle saapuu huhujen 
mukaan lähiaikoina korkea-arvoisia vieraita Vuoriniityn kaupungista...

-Rajakatseen sotilas Arren-Bertil on herättänyt viime päivinä kummastusta 
linnakkeella kulkemalla metallinen mitali rinnassaan. Bertilin mukaan tämän 
mitalin on hänelle myöntänyt itse linnakkeen linnanherra Wilhard. Joku on sitten 
osannut pohdiskella, olisiko tämä yksi niistä mitaleista, mitä Wilhard on joskus 
aiemmin tilannut jaettavaksi "Rajakatseen taistelun sankareille." Häh, ei tuo
Arren-Bertil ainakaan mikään edellisen sodan veteraani ole, tämähän on nuori 
mies, ja verraten uusi tulokas linnakkeella.

-Rajakatseen linnakkeen läheisissä metsissä on erään rakennuksen perustukset, 
eli kulmakivet ja muutama puu päällä. Kummastusta herättänyt rakennuksenalku 
ilmaantui metsään alkukesän aikana, mutta ei ole sen jälkeen enää juurikaan 
kohonnut. Ilmeisesti asialla oli joku uuttera, mutta tietämätön maalainen, joka 
ryhtyi ensin toimeen ymmärtämättä, että talon rakentaakseen pitää olla 
talonpojan oikeudet kyseiselle alueelle. Koska talo on jäänyt kesken, kyseinen 
henkilö on ilmeisesti jossakin vaiheessa tajunnut asian laidan.

-Elonkorjuun aika on nyt jälleen käsillä, ja myös syksyinen veronkanto 
suoritetaan lähiviikkojen kuluessa Rajakatseen seriffin tai tämän alaisten 
toimesta. Linnakkeen veronkantajat tulevat vierailemaan lähiviikkoina 
ympäröivillä maatiloilla.

Uutisia ja huhuja muualta kuin Rajakatseesta:

-Nohvatovissa kuninkaan määräämä alkoholimonopoli on pantu toimeen, ja tilanne 
on monen mielestä kestämätön. Monet nohvatovilaiset tavernanpitäjät ja kauppiaat 
ovat protestoineet Nohvatovin kuninkaan päätöstä vastaan, mutta toistaiseksi 
kuningas on pysynyt järkkymättömänä kannassaan, eli yksinoikeus väkijuomien 
valmistukseen on hänen omalla sukulaisellaan. Siitä ei ole tietoa, koskeeko 
kuljetuskielto myös aatelissukuja, mutta ainakin useiden tavallisten 
viinikauppiaitten ura on kohdannut lopun. Tyytymättömyys on suurta ja 
epäilläänkin, että useat salakuljettajat olisivat ryhtymässä toimeen 
rahdatakseen väkijuomia Vuoriniityn maakunnasta rajan yli Vardakoviin,
kysyntää tällaisille juomille kun varmasti ainakin olisi.

-Vuoriniityn kaupungissa tavallisten tarvikekauppiaitten välinen kilpailu on 
kiristynyt. Erityisesti kauppias Hemmingin ja Sebastianin yhteistä 
kauppahuonetta sekä Ballendorfien liiketoimintaa pidetään useiden muiden 
kauppiaiden ja käsityöläisten näkökulmasta melkoisena rasitteena. No, eiköhän 
kuitenkin Vuoriniityn kokoiseen kaupunkiin sekä Vuoriniityn maakuntaan 
kauppiaita kuitenkin hyvin mahdu.

-Vuoriniityn kaupungissa ja maakunnassa on ollut kesästä lähtien varsin 
rauhallista rikosten suhteen. Ei mainittavia varkauksia, ryöstöjä tai 
väkivallantekoja. Arvellaankin, että kuuden roiston väkivaltainen kuolema 
Rajakatseessa on omalta osaltaan rauhoittanut alamaailmaa ja saanut monet 
varkaat varovaisemmiksi ja säikymmiksi, ainakin toistaiseksi. Myöskään huhutusta 
alamaailmaan rikospomosta "Haukasta" ei olla kuultu mitään uutta. Tavernoissa on 
toki ollut edelleenkin pieniä rähinöitä juopuneiden kesken, mutta mitään kovin 
suurta tai kohahduttavaa ei ole tapahtunut. Joku työmies kuuleman mukaan teki 
kesällä kyllä itsemurhan, eli hirtti itsensä omassa asunnossaan, mutta muuten ei 
ole tapahtunut mitään erityisen kohahduttavaa. Kyseisen tapauksen arvellaan 
puolestaan johtuneen miehen epäonnistuneista naisjutuista ja taloudellisista 
vaikeuksista.

-Kauppias Hemmingin aikuinen tytär Lyydia on yhä edelleen kadoksissa. Jotkut 
huhut kuitenkin väittävät, että tämä olisi nähty tämän vuoden kuluessa eri 
puolilla Nohvatovin valtakuntaa. Hurjimmat huhut väittävät jopa, että tämä olisi 
syyllistynyt joihinkin rikoksiin ja että Vardakovin maakunnan viranomaiset 
olisivat etsintäkuuluttaneet kyseisen naisen. Huhujen todenmukaisuudesta ei ole 
sen sijaan mitään tietoa, eli huhut voivat olla perättömiäkin. Kertoman mukaan 
ainakin Herbertinvartio-soturijärjestö jäljittäisi yhä kyseistä naista 
palauttaakseen tämän takaisin isänsä huostaan.

-Vardakovin maakunnan pohjoisosista on kantautunut huhuja, joiden mukaan 
metsäläiset olisivat jälleen liikuskelleet levottomasti. Monia 
metsäläissotureita on havaittu ihmisasutuksen tuntumassa, mutta hyökkäilyihin 
eivät metsäläiset ole kuulemma tällä erää ryhtyneet, vaan ovat tyytyneet 
tarkkailemaan ihmisiä, kuin etsien jotakin. Mitäköhän niillä on taas mielessään?

-Bokea-järven rantamilla asuvat kalastajat kertovat nähneensä viime aikoina 
jälleen vetehisiä kalastamassa ollessaan. No, tämä taitaa olla jokasyksyinen 
juttu, kalastajat tarttuvat pulloihinsa ja sitten näkevät outoja...

-------------------------------

Avioitumisohjeet:

-On yleisenä käytäntönä, että mies ja nainen voivat avioitua keskenään 
nopeallakin varoitusajalla. Tällöin pari hakeutuu papin luokse ja puheille, joka 
näiden kanssa keskusteltuaan ja aviollisen esteettömyyden todettuaan voi vihkiä 
parin yhteen. Vihkiminen voi olla yksityisempi tapahtuma, tai sitten julkinen 
tapahtuma, jota väkijoukko voi yhdessä seurata ja juhlistaa. Usein avioitumista 
juhlistetaan viettämällä myös varsinaiset häät, jotka yleensä vietetään 
vihkimisen jälkeen. Häät ovat siis suuri tapahtuma, joihin osallistuu väkeä
kummankin osapuolen suvusta ja tuttavapiiristä. Häiden vietto on yleistä, mutta 
ei aina välttämätöntä, ja erityisesti vakavaraisille ja rikkaille suvuille häät 
ovat tärkeä tapahtuma. Vähävaraisemmat ja muutkin henkilöt saattavat toisinaan 
jättää häät väliinkin ja tyytyä pelkkään papin vihkimiseen ilman suuria 
juhlallisuuksia.

Kaksintaistelu-ohjeet:

-Yleiset ohjeet kaksintaistelua silmällä pitäen. Laki sanoo seuraavaa:

Mies voi haastaa kaksintaisteluun toisen miehen, mikäli (huom. naiset ja lapset 
siis eivät kaksintaistele koskaan)
a) on hyvä syy
b) haastettu ei ole esim. raajarikko, sokea tms. heiveröinen
c) haastettu tai haastaja ei voi olla pappi, kuninkaan virkamies tai lähettiläs
d) aatelista ei alempiarvoinen voi haastaa kaksintaisteluun.

Laki ei käytännössä sano muuta. Lisäksi muutamia käytännön sanelemia 
juttuja:

Kaksintaisteluun kelpaa hienosti syyksi esim. sanallinen kunnianloukkaus. Mikäli 
joku on esim. saattanut neidon raskaaksi häpeällisesti ja ei suostu avioliittoon 
neidon kanssa, niin tällöin neidon sukulaisten olisi jopa velvollisuus 
kaksintaisteluun haastaa. Kaksintaistelusta pakeneminen on luonnollisesti iso 
häpeä ja lopun ikäänsä saa kantaa pelkurin mainetta. Lisäksi ei olisi mahdotonta, 
että haastaja katsoisi oikeudekseen tappaa tavattaessa paennut pelkuri.

Voit jättää lyhyen viestin syistä, mitä tai miksi artikkelia on muokattu

Muokkaaja Kirjoita tähän kenttään (muokkaa)

Rajakatse Fantasia ry

Rajawiki

Huhut:RK XXXV

Esikatselu