Shamaanit
Versio 2
Metsäläis shamaanit:
-Eri shamaaneilla on erilaisia selostuksia.
-Pääasiassa uskomukset ovat uskoa vainajien
henkiin ja muihin henkiin. Shamaanit ovat
yhteyshenkilöitä henkimaailmaan.
-Ruumiit usein kasataan kivien alle taikka
haudataan maahan. Ruumiiden mukaan laitetaan
vainajan tärkeitä esineitä, kuten kivikirves
tms. Jos vainajalla on arvokkaita esineitä,
kuten metallinen miekka, voi perillisille
käydä kiusaus ylivoimakseksi ja miekka ei
jostakin syystä löydäkään tietään hautaan
vainajan mukaan.
-Metsäläis shamaaneilla on vähäisiä maagisia
voimia. Nämä voimat shamaanit ajattelevat
olevan ympäröivästä luonnosta ja henkimaailmasta
lähtöisin olevaa.
Yleistä shamaaneista
Yleensäkin shamaaneilla on suuri kunnioitus luontoa kohtaan. He voivat
kuunnella lintujen laulua, ja kuulla niissä tarinoita ja ennustuksia.
Shamaanit kuuntelevatkin erittäin tarkkaan kaikkia luonnon ääniä, ja
kuulevat niissä monenlaisia tarinoita. Näitä tarinoita he tietenkin itse
värittävät omilla ajatuksillaan.
Yrttien ja monien kasvien parantavista sekä muita ominaisuuksista monet
shamaanit tuntuvat olevan hyvin selvillä. Monesti shamaani perii vanhemmalta
shamaanilta jonkun esineen, jota he pitävät omana taikakalunaan.
Tätä esinettä he käyttävät kaikissa toimituksissaan. Tätä taikakalua
kutsutaan usein tuuriksi. Monesti tämä tuuri on jonkinlainen keppi tai
kädessä pidettävä esine, mutta toiset kantavat tuuria kaulassaan.
Jotkut shamaaneista osaavat jopa joitakin todellisia mystisiä voimia.
Vaikka suurin osa shamaaneista ovat vanhempia miehiä, ei kuitenkaan ole
tavatonta törmätä naispuoliseen shamaaniin. Myös nuorempia shamaaneja
on yleensä jonkun vanhemman oppilaana ja suojattina.
Shamaaneita kustutaan usein myös heidän taitojensa mukaisesti, joita
ovat:
Tisla - Oppilas /suojatti
Sarsa - Tarinan kertoja
Kiisa - Luonnonkuuntelija
Turra - Parantaja
Prii - Korkein nimitys
Monet shamaanien rituaaleista ovat hyvin yksilöllisiä, näihin voi kuulua
rumpujen paukutusta, soittoa, tanssia, laulua jne. Suuri osa kuitenkin
mietiskelee paikallaan hiljaa istuen yleensä kutsuen henkiä.
Hieman historiaa
Shamaanit vaihtelevat tietojaan ahkerasti muiden shamaanien kesken, jopa yli
heimorajojen. Täten yleensä shamaanit tuntevat metsäläisten maailmaa paremmin
kuin muut metsän väestä.
Ennen etelän ihmisten tuloa oli shamaaneilla yksi tai kaksi suurempaa
kokousta, joissa he turinoivat keskenään. Nämä kokoukset jatkuivat yleensä
hyvin hyvin myöhään yöhön. Kokous alkoi sillä että jokainen esittelee itsensä,
jonka jälkeen syödään hyvä ja tuhti ateria. Tämän jälkeen on turinailta,
jossa kuulumisia vaihdellaan puolelta toiselle, välillä kehuskellen omia
tuurejaan ja taitojaan. Tämän jälkeen avataan kiljukannut ja otetaan
soittimet esille ja sitten soitto ja tanssi alkaa. Seuraavan päivän he
viettävät hyvin hiljaisena kokousmajassa tai kokousteltassa.
Kaikki shamaanit eivät tietenkään ole mitään juoppoja, mutta poikkeuksetta
he osaavat tehdä alkoholia (kiljua) luonnon antimista. Kiljuntekotaito
ei ole mikään harvinaisuus metsäläisten keskuudessa, mutta shamaanit
tekevät sitä hyvin.
Nykyään nämä kokoukset * ovat vähentyneet paljon, eikä niitä juuri pidetä.
Ainakin eteläisimmässä osassa Mahtivuorta tämä perinne on hyvin huonossa
jamassa. Tämä johtuu tietystikin siitä, että ensinnäkin metsäläiskylät
ovat hyvin pieniä ja liikkuvia telttakyliä. Koska näiden kylien välimaastoa
rikkoo vielä etelän ihmisten asutus, on kylien välinen toiminta muutoinkin
hankalaa. Monet shamaaneista ovat erakoituneet, ja heidän alkoholinkäyttönsä
on vienyt jotkut aivan rappiolle. Jopa jotkut omasta kylästään haukkuu heitä
huuhaashamaaneiksi. Muutoinkin shamaanien arvostus on laskenut monien
metsäläisten silmissä. Suurin osa kyläpäälliköistä kuitenkin vielä uskoo
shamaanien arvoon ja ennustuksiin. Pohjoisempana shamaanien arvostus on
suurempi kuin etelässä.
* Gohtargin tiedetään aloittaneen shamaanien kokouksia uudelleen ensimmäisen
kokouspaikan ollessa Rajakatseessa 461.
Tunnettuja shamaaneja
-Rajakatseen Shamaani, on takavuosina Rajakatseessa asunut metsäläisshamaani. (EPH)