Aikomuksista parhaat

Rajakatse: Aikomuksista parhaat

Illan viettoa Valtamäen kartanolla, jossa oli läsnä lukuisa määrä vieraita. Musiikkia, tanssia ja syöminkejä. Surullisia tapahtumia. -25°c pakkasella tarkeni sentään Valtamäkien kartanolla, vaikka jotkut vieraat hieman kylmää valittikin.

Paikka

Ajankohta: La 24.2.2001 klo 15-19
Pelipaikka: Kastarin nuorisoseuran talo Hollolassa
Pelinjohtaja: Sami Mäntylä
Pelaajamäärä: n. 40-50 pelaajaa
Pelimaksu: 30 mk/pelaaja
Muita huomioita: Pelissä on käytössä teräsaseet.

PROLOGI

Eletään varhaista kevättalvea. Hyinen tuulenviima puhaltelee edelleenkin valottomien taipaleiden ja hankien yllä. Näillä karuilla ja vuoristoisilla seuduilla ulkona matkustaminen ja liikkuminen onkin hyvin epämiellyttävää ja vaatii yleensä karaistunutta kulkijaa. Nyt joukko ylhäisväkeä on kuitenkin palvelijoineen ponnistellut halki karun ja kylmän maan ja saapunut Valtamäkien kartanolle. Harva heistäkään olisi omasta aloitteestaan tähän aikaan vuodesta matkalle lähtenyt, mutta heidät olikin kutsuttu ja vieraista tuskin kukaan olisi ollut valmis loukkaamaan kartanon ja juhlien isäntää kieltäytymällä kutsusta. Niinpä ilmoista huolimatta tuo arvoväki on nyt saapunut Valtamäkien kartanolle, kuka mistäkin suunnasta. Kartanon palvelusväki ottaa heidät vieraanvaraisesti vastaan ja heidät ohjataan kartanoalueen piha-alueelle. He nousevat reestä ja palvelijoiden suunnatessa sivurakennuksiin hevosten ja rekien kanssa itse arvovieraat kävelevät opastettuina Valtamäkien suvun kartanon päärakennukselle. Jo ovella heitä tervehtii lämpimän ilman tuulahdus. Pitkän ajomatkan uuvuttamina mutta tyytyväisinä he astelevat eteissaliin...

EPILOGI

Alkuvuodesta saatiin sitten vahvistus Valtamäkien kartanolta kantautuneille huhuille Jalmarin virallisesti kutsuessa Vardakovin maakunnan silmäätekevät henkilöt koolle. Vaikka osalle aatelissuvuista matkustaminen näin talvisaikaan kylmyyden ja lumen vallitessa kaikkialla olikin kovasti epämieluista, kaikki vähääkään merkittävämmät tahot eivät kuitenkaan uskaltaneet jättää lähettämästä vähintään edustajiaan paikan päälle Valtamäkien kartanolle. Eräänä iltana kevättalven aikaan vietettiinkin Valtamäkien kartanolla pienimuotoisia juhlia (Aikomuksista parhaat).

Tuon kokoontumisen taustalla oli tarve ratkaista se, kenen olisi jatkossa Valtamäkien sukua johdettava, Valdemarin vai Jalmarin. Tuona iltana talvipakkasten paukkuessa kartanolle oli saapunut saapunut joukko jalokivikiltojen edustajia, aatelissukujen jäseniä ja Vardakovin armeijan upseereita sekä muuta arvoväkeä. Vieraat olivat enimmäkseen Vardakovin maakunnasta, mutta olipa kartanolle tulijoitten joukossa vieraita kaukaa etelästäkin, nimittäin ylhäiset naiset Sandra Peinar ja Julia Kernelius Taltaran kaupungista.

Vieraiden saavuttua juhlat saattoivat alkaa. Tanssin ja seurustelun ohessa oli käynnissä myös monia neuvotteluja ja juonitteluja, mutta näiden keskusteluiden sisältöä tavallinen kansa voi vain arvailla. Se tiedetään, että juhlat eivät sujuneet niin rauhallisesti kuin oli odotettu. Sivuhuoneessa vuoteenomana ollut sairaalloinen Valdemar Valtamäki kuoli yllättäen illan kuluessa ja pian juhlaväelle selvisi, että Valdemarin kuoleman takana olivat Valtamäkien suvun parantajat Nestori ja Malinda. Myös Valdemarin veljen Jalmarin huhuttiin vaikuttaneen veljensä kuolemaan, vaikka ääneen tällaisia syytöksiä ei tuolloin uskallettu vielä lausua.

Jalmarin ylle laskeutuikin juhlien mentyä epäilyksen varjo, sillä hänen väitettiin jo syksystä lähtien pitäneen Valdemaria vuoteenomana huumaavien myrkkyjen avulla. Tapaus oli siinä määrin vakava ja kiusallinen, että Vardakovin maakunnan ruhtinas Mikael kutsui lopputalvesta useat juhliin osallistuneet Vardakovin kaupunkiin kaupunkiasunnolleen tapaamiseen, jossa oli paitsi tarkoitus selvittää Valdemarin kuolemaa niin myös pohtia yleisemminkin Valtamäkien tilannetta.

Eri osapuolia kuultuaan Mikael lopuksi päätyi yhdessä Zada-papiston edustajien kanssa julistamaan Jalmarin aseman Valtamäkien suvun päämiehenä vahvistetuksi, joten julkinen keskustelu suvun johtajasta päättyi. Valdemarin kuolemaan todettiin syypäiksi ainoastaan petolliset parantajat ja nämä toimitettiin toistaiseksi Vardakovin kaupungin tyrmiin. Valtamäkien suvun tilanne on tämän jälkeen ainakin osittain vakiintunut. Suvun päämieheksi noussut Jalmar Valtamäki on luvannut johtaa sukuaan veljeään harkitsevaisemmin. Jalmarin tilanne ei kuitenkaan ollut lainkaan helppo, sillä Valdemarin kuolemaan ja sairauteen liittyvät monet epäselvät tekijät varjostavat edelleen hänen mainettaan ja näin Jalmar joutuu tekemään kovasti töitä säilyttääkseen asemansa.

Lisää Rajakatseen seudun tapahtumista vuoden 461 aikakirjoista.

Seuraava peli
RK XXVII