RK XXI
Rajakatse XXI
Synopsi: Rajakatseen alueen metsissä sodittiin. Mitä? Tuolla naisella on häntä? Ja tuo toinen, joka tulee tänne, näyttää varsin kuolleelta! Iik! Pläts!
Rajakatseen metsissä liikkui joukoittain kammottavia ihmistä muistuttavia hirviöitä sekä
haudoistaan kaivettuja puolimätiä eläviä kuolleita. Havainnot viittasivat siihen, että
tuona päivänä metsissä liikkui näitä kyseisten järjestöjen hirvityksiä siinä määrin, että
melkein voitaisiin puhua sotajoukoista.
Ihmisten onneksi nämä kammotukset eivät kuitenkaan vaikuttaneet olevan kiinnostuneita
niinkään ihmisasutusten terrorisoimisesta, vaan sen sijaan nämä kaksi kammottavaa
järjestöä, inhat Iiv-papit ja kammottavat Kaaoslähteen kätyrit nujakoivat keskenään
metsissä käyden ankaria ja säälittömiä taisteluita. Ilmeisesti järjestöistä toinen voitti
päivän mittaan, vaikkakin huvennein voimavaroin.
Loppuillasta voittaneen osapuolen mielenkiinto kohdistui sitten ihmisiinkin, tarkemmin
sanottuna läheiselle taverna Vanhalle Piparille. Siellä olleitten ihmisten kauhistukseksi
tavernalle saapui neljä irvokasta olentoa, joista eräs muistutti elävää pensasta, toinen
puoliksi ihmistä ja puoliksi kissaa, kolmas mustekalapäistä ihmistä ja neljäs, joukon
johtaja, oli pukinpäinen ja sarvekas, vaikka muutoin vaikutti ihmiseltä.
Nämä kammottavat olennot alkoivat vaatia tavernalla ollutta Elissa-nimistä nuorta
ennustajanaista mukaansa. Jos tavernan väki ei suostuisi luovuttamaan tätä, uhkasi joukko
tappaa kaikki läsnäolijat tavernalta. Tilanne kiristyi ja oli hankalassa pattitilanteessa,
kun eräs tavernan suojissa ollut Impi-niminen nainen yllättäen viilsi Elissan kaulan
auki tarkoituksenaan tappaa tämä jostakin syystä. Elissan kaatuessa verta suihkuten maahan
Impi koetti paeta paikalta, mutta sai surmaavat miekanlyönnit hirviöiden kanssa
vehkeilleeltä ihmistaikurilta Magnus Prikovilta, joka myöskin kuoli
sittemmin.
Hirviöiden johtajat, pukinpää ja lonkeronaama tulivat nyt epävarmoiksi ja luullessaan
Elissan kuolleen päättivät he lähteä pois paikalta ja alkoivat vetäytyä jonnekin kohti
metsää. Vetäytymistään suojaamaan he jättivät tavernalle kaksi vähäisempää hirviötä.
Elissa ei kuitenkaan ollut vielä mennyttä, sillä hetikohta hänen kaaduttuaan maahan hänet
vedettiin sisemmälle tavernaan, jossa olleet kaksi parantajaa ja kaksi pappia onnistuivat
yhteistuumin pelastamaan hänet kuolettavalta vammalta.
Hirviöiden määrän puolituttua seriffi Edgar de Älliskö katsoi taistelumahdollisuuksien
parantuneen ja hän hyökkäsi tavernasta paikan päälle jääneiden hirviöiden kimppuun.
Älliskö, Zada-pappi Jojopan ja muutama muu onnistuivatkin tappamaan nuo kaksi tavernalle jäänyttä hirviötä suhteellisen helposti, vaikka näiden kestokyky vaikuttikin
uskomattomalta. Jojopanin kerrotaan lyöneen hirvittävän puska-hirviön tavernan pihassa.
Tämän jälkeen Älliskö rohkaistui siinä määrin, että päätti lähteä metsään menneiden
hirviöpäälliköiden perään. Hänen mukaansa lähti myös kaksi muuta miestä,
Latteus Raakkuja-niminen kokenut soturi ja äskettäisessä tavernataistelussa kunnostautunut
paikallinen Alpo-niminen maalainen. Nuo kolme lähtivätkin hirviöiden perään.
Ei kestänyt kauaa, kun metsästä kuului kiivasta taistelun melskettä, joka päättyi myös
nopeasti. Paikan päälle lähti myös muita tavernalta ja he palasivat jonkin ajan kuluttua
nämä kolme sankaria mukanaan. Kaikki kolme olivat enemmän tai vähemmän vakavasti
loukkaantuneita, mutta hengissä kuitenkin. Heiltä saatiin kuulla, että he olivat
todellakin saavuttaneet hirviöt jonkin oudon metsässä olleen rakennelman luota. Siellä he
olivat taistelleet noita kahta hirmua vastaan ja onnistuneet tuhoamaan nämä siitä
huolimatta, että olennot käyttivät taikaa apunaan.
Miehistä Alpo oli pahimmin loukkaantunut, sillä hänen rintakehänsä oli palanut pahoin
jonkin kammottavan tulitaian seurauksena. Myös hänen toinen olkansa oli murtunut. Kaikki
kolme olivat kuitenkin hengissä ja uskottiin, että miesten vammat voitaisiin kyllä ajan
mittaan hoitaa tai parantaa. Uskottiin myös, että nämä tavernalle tulleet hirviöt
kuuluivat Kaaoslähteen joukkoihin. Tuon päivän jälkeen ei epäkuolleiden tai muidenkaan
hirviöiden liikehdintää alueella enää tavattu. Alueen ihmiset toivoivatkin, ettei
kyseisenkaltaisia kauheita tapahtumia enää toistuisi. Silti uskottiin, ettei
Iiv-papistosta ja Kaaoslähteestä kuultu viimeistä kertaa. Yhtä vakavaa
uhkaa ei onneksi ole vähään aikaan näiden järjestöjen taholta koettu.
Huhupaketti kyseiseen peliin.
Pelinjohtajana oli Sami Mäntylä
Seuraava peli
RK XXII