RK XXVIb
Versio 3
Samoihin aikoihin ]Kaarle Kempura tuttuun tapaansa sulki tavernansa ja lähti talveksi synnyinseuduilleen Hurjaviinin kaupunkia kohden. Totuttuun tapaan hän myöskin matkasi tavernaltaan ensin Bokean kylään ja sitten sikäläiselle taverna Bokean tontulle, mistä hankki venekyydin eteenpäin (Rajakatse 26B).
Hänen Bokeassa ollessaan liikkui alueella mielenkiintoisia huhuja paitsi mainitusta varasjoukosta niin muustakin. Eräs Tuura-niminen kalastaja väitti nähneensä alueella yhtä sun toista erikoista ja ihmeellistä, mm. povekkaita vedenneitoja rantakivillä kalastamassa ollessaan. Miehen juttuihin tuskin kuitenkaan vakavasti uskottiin, vaikka Kempura apulaisensa Savihaaran kanssa hetken aikaa harkitsikin vedenneitojahtiin ryhtymistä. Bokean tontulla oli myös muita kulkijoita, mm. Aleksi-niminen palkkasoturi, jonka varoittelut Gohtargista kaikuivat täälläkin enimmäkseen kuuroille korville. No, rauhallisesti meni tuo päivä ja Kempura sitten aikanaan lähti etelää kohden Savihaaran kanssa kuin merkkinä vuoden kääntymisestä talveen päin.
Loppusyksystä saatiin myös kuulla, että nohvatovilainen kauppias Rudolf Ballendorf kävi tyttärensä Henrikan kanssa vierailulla suuriruhtinas Geofriuksen kansliassa keskustelemassa Ballendorfien suvun tilanteesta. Onkin mahdollista, että nämä joskus tulevaisuudessa koettaisivat palauttaa Ballendorfien menetetyn aatelisaseman takaisinkin. Kovin helppoa tämä ei varmastikaan olisi, sillä Ballendorfeihin kohdistuu edelleen epäluuloja heidän menneisyytensä vuoksi ja erityisesti Koskaloitten suvun päämies Fredrik Koskala on äänekkäästi tuominnut kaikenlaiset yritykset Ballendorfien aateliuden palauttamiseksi.
Talven lähestyessä ihmiset varautuivat talveen eri tavoin ja kokosivat omaisuuttaan. Talven sitten tullessa ihmiset olivatkin varustautuneita mahdollisuuksiensa mukaan ja toivoivat, että selviäisivät talvesta hengistä. Erityisesti tätä pitivät luonnollisesti mielissään köyhät, joiden kannalta talvet ovat aina pelottavan ankaria ja puutetta täynnä.
Talven tullessa rauhoittuivat sekä Vuoriniityn että Vardakovin maakunnat, eikä alkutalvesta koettukaan mitään mainittavampia tai suurempia tapahtumia. Muutamia huomiotaherättäviä asioita kuitenkin pantiin merkille. Vardakovin maakunnasta saapui alkutalvesta tietoja, joiden mukaan Valtamäkien aatelissuvun päämiehen, sairaana olevan Valdemar Valtamäen, veli Jalmar suunnittelisi oman asemansa vahvistamista ja Vardakovin valtaapitävien kutsumista koolle Valtamäkien kartanolle hyväksyttääkseen uuden johtoasemansa Valtamäkien päänä.
Koskaloitten suvun päämies Fredrik Koskala vieraili alkutalvesta Rajakatseen linnakkeella ja vierailua seuranneena päivänä Rajakatseen linnanherra Wilhard erotti Edgar de Älliskön Rajakatseen seriffin tehtävistä. Huomionarvoista on myös se, ettei uudeksi seriffiksi tullut linnakkeen upseeri Marcus Ballendorf, vaan virkaan nimitettiin aliupseeri Maru Rysen. Uskotaan, että tämä Älliskön syrjäyttäminen johtui ennen kaikkea Fredrik Koskalan tahdosta. Älliskö jäi kuitenkin ritarinarvonsa turvin majailemaan linnakkeelle.
Vuoriniityn maakunnasta, tarkemmin sanottuna Bokean kylästä, saatiin kuulla talven aikana huolestuttavia uutisia siitä, että Bokean ryöväreiksi itsensä nimennyt varasjoukko jatkoi Pekon johdolla toimintaansa ja murtautui talven aikana useaan otteeseen ihmisten aittoihin ja taloihin varastelemaan. Joukkiota ei kuitenkaan saatu viranomaisten ja erityisesti Pohjantuulen linnakkeen väen yrityksistä huolimatta kiinni. Enimmäkseen talvi kului kuitenkin rauhallisesti ja vuosi vaihtui ilman sen merkittävämpiä tapahtumia.
---
Rajakatse XXVIb: Syksyn tullessa taverna Bokean tonttuun saapui muutamia matkaajia. Muikeassa tunnelmassa ihmeteltiin maailman menoa ja Kempura lähti etelään tänäkin vuonna.
Huhupaketti kyseiseen peliin.
Seuraava peli
Aikomuksista parhaat