RK XXVIb
Samoihin aikoihin Kaarlo Kempura tuttuun tapaansa sulki tavernansa ja lähti talveksi
synnyinseuduilleen Hurjaviinin kaupunkia kohden. Totuttuun tapaan hän
myöskin matkasi tavernaltaan ensin Bokean kylään ja sitten
sikäläiselle taverna Bokean tontulle, mistä hankki venekyydin eteenpäin
(Rajakatse 26B).
Hänen Bokeassa ollessaan liikkui alueella mielenkiintoisia huhuja paitsi mainitusta
varasjoukosta niin muustakin. Eräs Tuura-niminen kalastaja väitti nähneensä alueella
yhtä sun toista erikoista ja ihmeellistä, mm. povekkaita vedenneitoja rantakivillä
kalastamassa ollessaan. Miehen juttuihin tuskin kuitenkaan vakavasti uskottiin, vaikka
Kempura apulaisensa Savihaaran kanssa hetken aikaa
harkitsikin vedenneitojahtiin ryhtymistä. Bokean tontulla oli myös muita kulkijoita, mm.
Aleksi-niminen palkkasoturi, jonka varoittelut Gohtargista kaikuivat
täälläkin enimmäkseen kuuroille korville. No, rauhallisesti meni tuo päivä ja Kempura
sitten aikanaan lähti etelää kohden Savihaaran kanssa kuin merkkinä vuoden kääntymisestä
talveen päin.
Loppusyksystä saatiin myös kuulla, että nohvatovilainen kauppias Rudolf Ballendorf
kävi tyttärensä Henrikan kanssa vierailulla suuriruhtinas
Geofriuksen kansliassa keskustelemassa Ballendorfien suvun tilanteesta. Onkin mahdollista,
että nämä joskus tulevaisuudessa koettaisivat palauttaa Ballendorfien menetetyn
aatelisaseman takaisinkin. Kovin helppoa tämä ei varmastikaan olisi, sillä Ballendorfeihin
kohdistuu edelleen epäluuloja heidän menneisyytensä vuoksi ja erityisesti Koskaloitten
suvun päämies Fredrik Koskala on äänekkäästi tuominnut kaikenlaiset yritykset
Ballendorfien aateliuden palauttamiseksi.
Talven lähestyessä ihmiset varautuivat talveen eri tavoin ja kokosivat omaisuuttaan.
Talven sitten tullessa ihmiset olivatkin varustautuneita mahdollisuuksiensa mukaan ja
toivoivat, että selviäisivät talvesta hengistä. Erityisesti tätä pitivät luonnollisesti
mielissään köyhät, joiden kannalta talvet ovat aina pelottavan ankaria ja puutetta täynnä.
Talven tullessa rauhoittuivat sekä Vuoriniityn että
Vardakovin maakunnat, eikä alkutalvesta koettukaan mitään mainittavampia tai suurempia tapahtumia.
Muutamia huomiotaherättäviä asioita kuitenkin pantiin merkille. Vardakovin maakunnasta
saapui alkutalvesta tietoja, joiden mukaan Valtamäkien aatelissuvun päämiehen, sairaana
olevan Valdemar Valtamäen, veli Jalmar suunnittelisi oman asemansa
vahvistamista ja Vardakovin valtaapitävien kutsumista koolle Valtamäkien kartanolle
hyväksyttääkseen uuden johtoasemansa Valtamäkien päänä.
Koskaloitten suvun päämies Fredrik Koskala vieraili alkutalvesta Rajakatseen linnakkeella
ja vierailua seuranneena päivänä Rajakatseen linnanherra Wilhard erotti
Edgar de Älliskön Rajakatseen seriffin tehtävistä. Huomionarvoista on myös se,
ettei uudeksi seriffiksi tullut linnakkeen upseeri Marcus Ballendorf, vaan virkaan
nimitettiin aliupseeri Maru Rysen. Uskotaan, että tämä Älliskön syrjäyttäminen johtui
ennen kaikkea Fredrik Koskalan tahdosta. Älliskö jäi kuitenkin
ritarinarvonsa turvin majailemaan linnakkeelle.
Vuoriniityn maakunnasta, tarkemmin sanottuna Bokean kylästä, saatiin kuulla talven aikana
huolestuttavia uutisia siitä, että Bokean ryöväreiksi itsensä nimennyt
varasjoukko jatkoi Pekon johdolla toimintaansa ja murtautui talven aikana useaan
otteeseen ihmisten aittoihin ja taloihin varastelemaan. Joukkiota ei kuitenkaan saatu
viranomaisten ja erityisesti Pohjantuulen linnakkeen väen
yrityksistä huolimatta kiinni. Enimmäkseen talvi kului kuitenkin rauhallisesti ja vuosi
vaihtui ilman sen merkittävämpiä tapahtumia.
---
Rajakatse XXVIb: Syksyn tullessa taverna Bokean tonttuun saapui muutamia matkaajia. Muikeassa tunnelmassa ihmeteltiin maailman menoa ja Kempura lähti etelään tänäkin vuonna.
Huhupaketti kyseiseen peliin.
Seuraava peli
Aikomuksista parhaat