Rajakatseen maatilat

rkmaatilat2.jpg

(Tämä tarina tästä eteenpäin on hiukan ajastaan jäljessä)

Kylä: Rajakatseen kylä
Väkimäärä: 200+
Päätoimenkuva: sotilaita, maanviljelijöitä.
Valtakunta: Mahtivuori
Kieli: Mahtivuori
Yhteydet: Vanha Bokean tie, Vuoriniityn tie, tie Weldooniin.
Muuta: Taverna Vanha pipari


Rajakatseen linnakkeen läheisyydessä sijaitsee useita maatiloja. Asutusta alueella tiedetään olleen kauan ennen linnoituksen perustamista, suuri osa alueen maatiloista on kuitenkin linnaketta nuorempia. Uusin asutuslisäys ajoittuu noin vuoteen 459, jolloin vielä selväpäinen linnanherra Wilhard jakoi maata uudisasukkaille seuraavanlaisella julistuksella:

Täten jokainen vapaa talonpoika tai kulkija läheltä tai kaukaa voi linnanherran
erityisessä suosiossa tulla pyytämään hedelmällistä maata viljeltäväkseen ja saada
sen lahjana. Mahdollisuus rakentaa oma koti linnakkeen turvaisaan läheisyyteen,
viljellä multamaata ja elää onnellista elämää Ishacan varjeluksessa. Mahdollisuus
aloittaa elämä uudestaan, paremmin. Mahdollisuus raivata perusta omalle perheelleen,
jälkeläisilleen. Lähde: Huhut: RK XIX

Muutaman kymmentä talonpoikaa perheineen muuttikin Rajakatseen seuduille, lisäten alueen
väkimäärää tuntuvasti.

Tunnettuja tiloja:

Rajakatseen alueen talonpojat ovat Rajakatseen linnakkeen
nostoväkeä ja virkavallan nostatettavissa tarpeen vaatiessa.

Sulevin tila

Vuoriniittyläisen Suutari Sulevin ja tämän vaimon tila, joka on huonon onnen takia juotunut ryöstöjen kohteeksi. Tila oli myynnissä 470 keskikesällä ja sen osti Arvo Uskonpoika. Sen huhutaan olevan pieni, yksi talo ja karjasuoja. Lisäksi maatilalla ovat Tapani-niminen renki ja Taimi-niminen piika.


Emil Lonttiposken tila

Entinen myrskynjumalan palvojien tukikohta, jonka torpatkin olivat mukana jossain epämääräisessä ja laittomassa. Yksi torpista oli nyttemmin (470) poltettu pahamaineinen Aarnen torppa. Linnake ulosmittasi tilan laittomuuksista kruunulle ja sen osti Koskala. Koskalan pehtoori Eerikki on maine ikävänä miehenä.


Valtterin tila

Valtteri on eräs paikallinen maatilan isäntä. Piiat ja rengit pääsevät helposti hänelle töihin, mutta Valtteri ei maksa heille juuri muuta palkkaa ylöspidon lisäksi. Sen sijaan mm. Basilluksen karjatilalla maksetaan ihan kelpo palkkaa työmiehille ja piioille, mutta uusia työntekijöitäkin otetaan vastaavasti harvemmin. Lähde: Huhut:RK XXVI


Jurkaman tila

Jurkaman tila on myös uudistila, eli perustettu muutama vuosi aiemmin. Lähde: Huhut:RK XXXIX


Juhanin tila

Nuori maatilan isäntä. Perusti tilansa Rajakatseeseen 459 uudisasutuksen yhteydessä.
Lähde: Huhut:RK XXVI

Ilmarin tila

Ilmari on toinen vieraanvarainen isäntä. Hänen luonaan asuivat jonkin aikaa mm. naistrubaduuri
Seilikki ja hänen tätinsä Saara. Keväästä 467 alkaen Ilmarilla on ollut myös vauva
hoidettavanaan, jonka alkuperästä on vain villejä huhuja. Lähde: Huhut:RK XXXVII


Petterin tila

Petterin tila kuuluu Rajakatseen vanhoihin tiloihin jotka ovat lähempänä linnaketta.
Petteri jäi kiinni v. 461 epäkuolleen Toope-rengin käyttämisestä töihin. Miehen ahkeruutta olikin ihmetelty. Papisto puuttui asiaan.Huhut:RK XXVIX


Niilo Anteronpojan tila

Rajakatseen vanhoihin ja läheisiin tiloihin kuuluva maatila, joka tunnetaan lähinnä
Niilon vaimosta, Merjasta. Merja on nimittäin aikamoinen pirttihirmu. Lähde:Alpon ensimmäinen hamoseloste (99').


Basilluksen karjatila

Rajakatseen vanhoihin tiloihin kuuluva hyvin toimeen tuleva ja verrattain hyvää palkkaa
maksava tila. Basil oli huolissaan vuonna 459 Willhardin aikeista läänittää jopa 12
uutta tilaa. Lähde: Huhut:RK XXXI


Orvokkisen tila

Maatila, jota emännöi nuorehko nainen nimeltään Orvokkinen. Nainen jäi leskeksi tämän miehen kuoltua taannoin. Lähde: Pelin RK XLIIIb materiaali

Urmaksen tila
462 perustetttu uudistila, jonka alueella on torppia, mm. Matiaksen torppa.

Renkejä ja monitoimimiehiä:

Jalmari (Renki) (Arren-Bertilin kanssa touhunnut renki) Huhut:RK XXXVI
Alpo (Entinen Renki ja monitoimimies)
Tönkkö (Puhevikainen renki jota Pamppukaarti pieksi elokuussa 465) Huhut:RK XXXVII
Savihaara (Kaarlo Kempuran renki ja juomatoveri)

Tunnettuja maatiloja muualla

Uolevin tila

Uolevi on Arissa Sydänvalon mies ja hänen tilansa sijaitsee Bokeassa. Lapsia on ainakin tytär Kukka. Renkinä tiedetään olevan Rento-niminen mies. Entisenä renkinä on Mikkuli ja piikana on toiminut Terhikki. Lähteet Huhut:RK XVIIIb,
Huhut:Pohjat,Huhut:Paltamonin nauha

Reetun tila

Reetun tila sijaitsee Bokeassa. Huhut:RK XXI

-
RAJAKATSEEN ALUEEN MAATILAT - RAAKAVERSIO
-Eli maatilatietoja peliin 27.5.2017

Vanhoja maatiloja (eli ennen vuotta 460 perustettuja tiloja):
Rajakatseessa oli siis entuudestaan muutamia maatiloja ennen vuonna 459 koittanutta uudisasutusta. Alla ovat kyseiset maatilat.

1. Valtterin maatila. Kuuluisa siitä, että vanha isäntä Valtteri ottaa töihin melkein kenet tahansa, mutta ei maksa kuin ylöspidon. Työväki vaihtuu tiuhaan. Valtteri on kitupiikki ja nuori isäntä saa jatkuvasti hävetä isänsä kitsautta.

2. Niilo Anteronpojan maatila
Vanhoja tiloja, lähellä Rajakatseen linnaketta. Isäntäväki voi majoittaa matkaavaisia melko huokeasti. Pelkkä asuminen vaatimattomasti ulkoaitassa 1kupari/ nenä. Sapuskat tai tuvassa nukkuminen maksaa toki enemmän. Niilo Anteronpoika on isäntä, emäntä on Merja (ei pelaajia ollut 2016 mennessä). Merja on kova pirttihirmu, mutta vieraskorea osaa hänkin olla.

TIlalla on ainakin varastoaitta, nukkuma-aitta ja talli mihin voi hevosia laittaa. Tallissa on Niilon omia eläimiä jatkuvasti.

3. Petterin maatila. Petterillä on ollut viime aikoina lähinnä käsipuolia renkejä, mistä asiasta Petteri ei ole hirmuisen tyytyväinen. Petterin maatila sijaitsee melko lähellä linnaketta.
Maatilalla on yksi syrjäisempi torppa, missä on kolme värjäriä nykyään (Moiralla pelaaja Tuuli Helminen). Värjärit oat Mieli, Saara ja Moira, ovat tulleet kesällä 473. Petterillä on karjaa, ainakin lampaita.

Palkolliset tilalla:
1. (Sanna Kuusela) Sara Nery, joka toimii myös linnakkeella tiedustelijana koeajalla.
2. (Juha Lehtinen) Väinö Vilkastus, joka oli nostoväkimies, mutta menetti kätensä erään roiston alettua miekalla huitelemaan.
3. (Timo Seitz) Pentti Vilkasjalka, joka päin vastoin kuin muut rengit, on säilyttänyt molemmat kätensä ja ei ole sotilaalliseen uraan suuntautunut, vaan osaa tanssia hyvin.

Justus sai lähteä syksyllä 476.



4. Uinaksen maatila
Kyseessä on vanha isäntä, jolla on lampaita. Mies on jo vähän sairaalloinen, saattaa kuukahtaa koska vaan. Jälkikasvu asuu muualla.

5. Vanha tyhjilleen jäänyt maatila, josta kunnostettiin Rajakatseen naisparantola. Maatilan isäntä kuoli vuonna 456 syksyllä epäselvissä olosuhteissa. Parantolalla on nykyisin kaksi nousevaa torppaa, jotka on perustettu keväällä 477. Torppien isäntinä toimivat Kaaleppi Kaljupää ja Pentti Vilkasjalka. Renki Justus on töissä toisella torpalla.


Uusia maatiloja (460 lähtien):
Ankaran talven jälkeen 459 aateliset määräsivät Rajakatseeseen 12 uutta isännän oikeutta. Alueelle tuli useita kymmeniä ihmisiä, ehkä satakunta. Uusien isäntien mukana saapui liuta sukulaisia, renkejä, torppareita jne. Kesä 460 oli kovan rakentamisen aikaa. Kaikki tulokkaat eivät menestyneet ja osa maatiloista vaihtoi omistajaa, osa väestä kuoli kovissa olosuhteissa, mutta toiset pärjäsivät ja osa jopa vaurastui. Yhteistä kaikille uusiotiloille on, että ne raivattiin korpimaahan, missä ei ollut alun perin mitään. Pääosin maatilat sijaitsevat Rajakatseen linnakkeesta noin Vuoriniittyyn tai Bokeaan päin eli länteen tai lounaaseen, jokunen myös muilla suunnilla. Uudistiloja on siis 12 edelleen.

1. Ilmarin maatila
Ilmarin maatila on uusista maatiloista lähimpänä linnaketta. Vauras maatila, jossa on kaksi torppaakin.
Päärakennuksessa on päähuone ja kaksi lisähuonetta (lisäsiipi vuodelta 475). Lisäsiipi on ihan pätevä. Toisessa lisähuoneessa nukkuu isäntäpariskunta.

Piioille on aitta ja rengeille on aitta, mutta nämä eivät sisällä tulisijaa eli eivät ole pakkasilla asumiskelpoisia.

Tilalla on pätevä navetta, sauna, huusi. Rakennuksista mikään ei ole vanha ja lahoamassa, koska tilan iästä johtuen mikään talo ei voi olla kovin vanha.

Tilalla on kaksi vilja-aittaa.

Tilan rakennukset on rakennettu piiriin ja välissä on korkeaa aitaa, jotta pihapiiriin ei pääse kutsumattomat huomaamattomasti. Lisäksi talossa on koiria (kuten kaikissa taloissa).

Vesi saadaan lähdekaivosta, joka on vähän matkan päässä talosta. Kaivon tekeminen lähemmäksi taloa tai jopa pihapiirin sisälle olisi hyvä ajatus.

Ilmarilla on komeat huonekalut, ei ole toisilla isännillä Rajakatseessa niin hienoja. Huonekalut tulivat syksyllä 475.

Ilmarilla on kaksi torppaa. Toisessa on leskimies Otson veli renkinään Heikki "Harhalaukaus" (rakennettu 474 Fleckin ja Sannin asetuttua sinne). Toisessa torpassa, metsälammen rannalla, on Impi ja Nils (avioituivat 472). Kummallakin torpalla on lampaita ja kanoja sekä satunnaisesti syöttöporsas. Torpilla on heppoiset karjasuojat, joten talvella eläimet ovat tuvassa ihmisten kanssa (tämä ei ole tavatonta vaan ihan normaalia).

Ilmarin tilan pääasiallinen tulonlähde on lehmät, joita on vaihtelevasti 12 - 35.Tämä on iso määrä. Lehmien lisäksi on syöttöporsaita (sikoja ei ole montaa), lampaita ja kanoja. Lehmät ja vilja on se, mitä myydään kaupunkiin. Vilja ja maito ja sen johdannaiset ovat iso osa veronmaksuun toimitettavaa tuotetta. Villa, porsaanliha, lampaanliha, kananmunat, kanat ovat enemmänkin tilan omaan käyttöön, mutta kyllä näitäkin menee veronmaksuun linnakkeelle.

Ilmari harrastaa marjaviinien tekemistä viinimarjoista. Marjaviinejä on joskus ollut tavernalla myynnissä ja linnakekin on joskus ottanut sitä veronmaksuun.

Viljely on paljolti kaskiviljelyä, koska metsää riittää ympärillä. Myös tervahautoja poltetaan, lähinnä omiin tarpeisiin ja veronmaksuun linnakkeelle.

Väkeä Ilmarin tilalla on seuraavia
Ilmari (Ville Saranpää) (avioitui Vienon kanssa 474)
Vieno (Hanna-Riika Sarjus)
Riesa-poika (ei pelaajaa, ei Vienon lapsi)

Piiat
1. Loimu Kerkäntytär (Hanna Huhta pelasi joskus) on karjapiikana tilalla. (Karisma on 87, joten ei mitenkään puoleensa vetävä tapaus)
2. Ella (Linda-Lilja Hyatt pelasi joskus) on myös karjapiikana tilalla. Aikoinaan käyttäytynyt vähän oudosti, sittemmin ei ole ollut sanomista.
3. Usva (Hertta Pirkkalainen pelasi aikoinaan). Usva on Ellan sisar.
(Kukaan piioista tuskin on paikalla tulevissa peleissä, mutta varma toki ei voi olla.)

Rengit
1.renki Valste (tuli Ilmarille syksyllä 471).
2.asemies/renki Alarik (Joonas Vanhanen), Alarik ei käy navetassa töissä
3.Päksö (Petri Blom), joka on aina välillä tilalla töissä

Isäntäväen sukulaisia, jotka ovat olleet tilalla, mutta eivät ole enää:
Vienon sisar Rauha oli tuolloin naimaton ja asusteli jonkin aikaa Ilmarin tilalla Vienon ja Ilmarin avioiduttua.
Ilmarin nuorempi sisar Elene (Vilma Viljanen) ja täti Nanna (Tonja Goldblatt) asuivat myös Ilmarin tilalla. (RK49) Elene ja Nanna muuttivat Vuoriniittyyn ja ainakin Elene lienee avioitunut siellä myöhemmin.
Ilmarin isä oli Taneli, joka kuoli 465 ja tila siirtyi Ilmarille.

Jurkaman ja Ilmarin maitten välillä oli metsälampi, joka oli pari vuotta sitten kovan kiistan aihe. Sittemmin on tunnustettu ihan viranomaispäätöksin, että lampi on lähempänä Ilmarin päätaloa, ja kuuluu siis Ilmarille. Lammen rannalla sijaitsee nykyisin Nilsin ja Impin torppa.

2. Jurkaman maatila
Jurkama (Wille Ruotsalainen) tunnetaan pihinä mutta suoraselkäisenä miehenä. Minkä lupaa, sen pitää, mutta toisaalta ei yleensä kovin suuria lupaile. Jurkama on hiukan hankalan miehen maineessa, mutta toisaalta Jurkamalla on mainetta myös sankarina, ainakin Iiv-pappi Samael sai surmansa Jurkaman miekasta. Jurkamalla on vaimo Alisa (Mia Pellikka) ja renki Veteraani-Erkki (Janne Vuonnelsalo).

Jurkaman tila on Ilmarin naapuri. Vääntöä Ilmarin ja Jurkaman välillä on ollut monesta asiasta vuosien varrella.

Tilalla on navetta, viljaaitta, sauna, huusi ja rengin aitta. Rengin aitta ei sisällä tulisijaa, joten pakkasille Erkin täytyy tulla tupaan. Talot on rinkiin rakennettu, joten kutsumattomat vieraat eivät voi vain kävellä pihaan. Talossa on koiria (kuten kaikissa taloissa).

Pääasiallinen tulonlähde on vilja, jota myydään myös kaupunkiin. Eläimiä on omiin tarpeisiin ja veronmaksuun linnakkeelle. Joku elukka joskus myydään kaupunkiinkin. Jurkama on tehnyt joskus hyvää tiliä myymällä viljaa kevättalvella kaupunkiin.

3. Oton maatila ja Honkalinna
Isännyys on ehkä joskus vaihtumassa Oton tilalla Jaakolle. Otto on muistisairas metsäläisen päähänlyömä kyvyttömyys ja Jaakko on juoppo, joten asia voi mennä miten vain.

Honkalinnan erikoiset esineet:
-Oton miekka nykyisin Jaakon hallussa, yhdessä tuumin Kirsin kanssa piilotettu maatilalle (kanalaan ehkä), arvo 250-300 kuparia.
-Kirsillä on Kempuran hankkima (luultavasti) arvokas koru, hinta arvioitiin sadaksi kupariksi (in-game)
-Maatilan työkaluja (sirppi, viitake, kirves, puunuija, kuokka tms)
-Oluttynnyreitä (useimmiten tyhjiä, mutta näillä on käyty kauppaa)
-Heljän pystykangaspuut tai muita vastaavia kutomatarvikkeita

Rakennukset
-Alkuperäinen päärakennus (Otto, lisäsiivessä Lauren, Sampo Juntti, Varjomaan veljekset)
-"viinaliiteri" eli joku katos Honkalinnan kyljessä (nyt tyhjillään)
-Honkalinna (Jaakko, Kirsi, Kempura, Savihaara, Heljä), rakennettu 473
-Sauna
-Kanala
-Viljalato/lammassuoja
Elikot (omia arvioita määristä)
-Kanasia (10+)
-Muutama lammas (3-5)
-jokunen porsas
-Lammaskoiria

Veronmaksu viljalla, villalla, lampaanlihalla ja porsailla. Kaupunkiin ei mene myytävää.

Honkalinna on samassa pihapiirissä ja samaa maatilaa. Honkalinnalaisten koheltamiset eivät juuri haittaa Laurenin päivärutiinia.

Tilan väki:
Isäntä Otto, pää edelleen hutera (pelaaja paikalla 2016) (Rk62 pelissä Otto sai osuman päähän)
Piika Lauren, toimelias piika, jolla on nykyisin oma huone (pelaaja paikalla 2016)
Sampo Juntti, työnsä tekevä renki
Vasama Varjomaa, isäntä Oton työteliäs renki (pelaaja paikalla 2016)
Veijo Varjomaa, isäntä Oton työteliäs renki (pelaaja paikalla 2016)
(Varjomaat töihin Otolle pelissä RK63)

Honkalinnalaiset

Kempura, "kaikkein tietämä kansainvälinen äärimmäinen kuuluisuus" (pelaaja paikalla 2016)
Kirsi, Oton serkku ja Kaarlon vaimo (pelaaja paikalla 2016)
Jaakko, Kirsin veli ja Oton serkku (pelaaja paikalla 2016)
Heljä Touhukas, Jaakon vaimo, ei ole juoppo, asuu edelleen Vuoriniityssä välillä kauppiaan apulaisena töissä. (ilmeisesti keväällä 2015 ollut) Heljä on sittemmin kadonnut, olinpaikkaa ei kukaan tiedä.
Savihaara, pierevä renki (pelaaja paikalla 2016)


4. Basilin / Basilluksen / Basiliuksen maatila
Basil (ei pelaajaa) ja tämän vaimo (ei pelaajaa) pitävät karjatilaa, jossa on paljon lehmiä ja siten myös useita karjapiikoja. Basilin vaimo on Melinan sisaren kannattaja.

Tilalla on pätevä navetta, piikojen aitta, renkien aitta, sauna ja huusi. Talon on rakennettu rinkiin, jotta kutsumattomat vieraat eivät talon pihaan pääse. Piikojen ja renkien aitat eivät ole tulisijalla varustettuja, joten niiden asukkien on tultava päärakennukseen pakkasilla.

Lehmiä on noin 20 tilalla, ihan vauras tila siis. Muitakin eläimiä, lampaita ja kanoja sekä jokunen porsas, tilalla on lähinnä omiin tarpeisiin.

Basilin piioista on määritelty kaksi tämänhetkistä, Hulda Hikkanen (Elviira) ja Mieto (Emmi Harju). Piikoja on aiemmissa peleissä joskus yli 10 vuotta sitten ollut useita, mutta voimme olettaa, että nämä eivät ole enää Basililla töissä, vaan naituja jonnekin torpparin rouviksi tms.


5. Juhanin maatila
6. Arvo Uskonpojan maatila, maatila on ollut aiemmin Sulevilla, Mantalla ja Äijällä
Tila ei ole iso, pieni päärakennus, karjasuoja, vilja-aitta/kanala, sauna ja piikojen aitta, joka ei ole iso eikä lämmitettävä.

Tilalla nykyisin piikana
Hilpi (Anni Litja), joka on myös tavernalla töissä joskus
Hilma "Hölösuun" (Tuuli Helminen)

Renkinä on Tapani (Antti Harjunkoski pelasi joskus)



7. Pehtoori Eerikin maatila (Koskalan, aiemmin Lonttiposken maatila)
Pehtoori Eerikki pyörittää tilaa, jonka omistaa maaherra Koskala. Tila on entinen Eemil Lonttiposken tila. Tilalla on kolme toimivaa torppaa. Tila maksaa veronsa sekä linnakkeelle että maaherralle. Pehtooria (ei pelaajaa) luonnehditaan kusipääksi, eikä pehtoorin vaimokaan mikään mukava ihminen ole.

Päätilalla töissä:
Ruuben Rummunlyöjä (Arto Porvari pelasi joskus)
Valtteri Viljakainen (Markku Kilpeläinen)
Valtteri vaimo Hilja Kutoja (Tarja Hakkarainen pelasi joskus)
Jorttis (Ismo), entinen pamppukaartilainen

Torppa1. Nuutin torppa. Siellä on oluenpanoon kelpaavat laitteet ja torpalla oleva "Rento" Raineri tekee olutta ja nykyisin myös simaa torpalla. Torpalla asustelee aika ajoin muutakin väkeä kuiten Meg Kehrääjä, Liena Rannikolta ja Kauko Rannikolta. (Nuuttia ja Raineria on pelattu pelissä, mutta nämä pelaajat tuskin tulevat enää.)

Torppa2. Tiltu-Liina (Venla Aalto) ja nahkuri Einari (Markku Kilpeläinen).
Einari kulkee paljon pitkin maakuntaa nahkurin hommia tekemässä. Taksvärkki maksetaan osaksi rahana, osaksi nahkatöinä ja osaksi Tiltu-Liinan taksvärkkinä.

Torppa3. Klenkka-Priitta (Laura Savisalo) ja Olga (Katja Inhilä). Priitta käy vain tekemässä taksvärki päätilalla, muuten ei poistu torpaltaan. Syyksi sanoo huonon jalkansa. Olga kulkee kaupustelemassa pitkin maakuntaa aina aika ajoin. Olga toki osallistuu myös taksvärkkityöhön päätilalla.

Maatilan maille on nousemassa kevään / kesän 477 aikana uusi torppa, sitä rakentaa Naskalin perhe.

Maatilalla käy aina ajoittain Koskalan suvun palveluskuntaa ja vartiomiehiä tavaraa viemässä ja tuomassa, eli tuo lienee yksi syistä siihen, miksi suvun ratsumiehiä osuu aina ajoittain tavernallekin.
Maatilan mailla oli myös torppari Aarnen torppa, joka on kuitenkin sittemmin hävitetty. Huhutaan, että paikan päällä kummittelisi. Huhutaan, että torpan alle olisi ollut aiemmin piilotettuna jotain arkaluontoista. Aarnen torppa on revitty maan tasalle.
Pehtoori Eerikki on tiukka ja ankara mies, työntekijät ovat jatkuvan silmälläpidon alla.

8. Urmaksen maatila
Urmaksen tilan väkeä pidetään vähän omituisina (mitä osa tilan väestä kieltämättä on, etenkin Saline).

Asukkaat:
· Leski emäntä: Onerva. Noin 45-vuotias (476).
· 3 tytärtä. Iät 26 (Annika Markku (Kristiina), 24 ja 21 (Saline), eivät naimisissa.
· Isännän vanha isä, Urmas, vielä elossa. Nuorin tytär hoitaa tätä. Keskimmäinen tytär kankuri, vanhin (eli Kristiina) hoitaa tilaa äitinsä kanssa.
· Lisäksi pari renkiä ja pari piikaa taloustöihin ja lampaita paimentamaan.
Pääelinkeino: Lampaiden kasvatus.
Muuta: Omaa viljelyä, 3 torppaa, perus elikoita (kanoja, lehmä jne.). Myös omaa metsää.
Torpat:
Torppa 1: Keski-ikäinen mies, ei perhettä. (huhutaan olevan suhde Onervan kanssa)
Torppa 2: Isohko perhe.
Torppa 3: Mies ja vaimo (Matias ja Aino), heillä on ottolapsi.
Tilan asioita:
· Emäntä on tiukka täti. Ei ole päästänyt vielä tyttäriään naimisiin. Vanhin tosin vielä krantumpi sulhasten suhteen. On niitä miehiä muutama onneaan koittanut. Viime aikoina vähemmälti. Ei kuulemma kannata aikaa tuhlata.

9. Orvokkisen maatila
Orvokkinen jäi leskirouvaksi vuosia sitten, ja on melko nuorehko edelleen, eli mahdollisesti kiinnostava kosimiskohde.
10. 11. 12. Muita maatiloja, joiden isännät saivat talonpojan oikeudet Rajakatseeseen. Näitä maatiloja ja niiden isäntiä ei ole toistaiseksi määritelty.

Rajakatseen alueen asukasmäärä on noin 250 henkeä. Luku sisältää linnakkeen asujaimiston (noin 60-70 henkeä). Linnakkeen papilla ja kirjurilla on kirjoissaan maininta jokaisesta alueella asuvaksi kirjatusta. Toki alueella kulkee ja oleskelee paljon myös niitä, jotka eivät alueella vakituisesti asu.
Joskus puhutaan Rajakatseen kylästä, mikä sinänsä ei ole huono nimitys, asujaimistoa on niin paljon, että nimitys on käypä. Kyseessä on hajakylä, eli maatilat, niiden rakennukset ja pelto- ja niittyalueet sijaitsevat hajallaan, ilman erityistä kyläkeskusta. Jos jonkinlainen keskus pitää mainita, niin Rajakatseen linnake on tavallaan sellainen. Linnakkeen (itse puumuurein varustettu linnake ja sitä ympäröivät läheiset rakennukset) lähimailla sijaitsee myös taverna Vanha Pipari oheisrakennuksineen, vartiotupa, Kaarlonkuja ja Melinan sisarten pyhäkkö kuten myöskin uusi hautausmaa. Vanha hautausmaa, joka sijaitsee sitten kauempana, perustettiin vuonna 260. Uusi hautausmaa perustettiin vuonna 468. Eräs merkittävä paikka linnakkeen läheisyydessä on myös Rajakatseen hoitokoti. Kävelymatkaa linnakkeen ja hoitokodin välillä on ajassa mitattuna noin puoli tuntia. Hoitokoti oli perustettu vuonna 466 eräälle käytöstä pois jääneelle maatilalle. Rakennuksia on vankennettu ja vahvistettu siten, että sieltä on vaikea karata, samoin ulkopuolisten hyökkäyksien varalta.
Niin vanhoilla kuin uusillakin maatiloilla on torppia. Alueella on lisäksi lato-, aitta- ja rakennusjäänteitä hyvin vanhoistakin maatiloista, paikoista joita ei juuri kukaan enää muista. Mm. metsäläisshamaanin majan suunnalla mäen päällä on kiviraunio, jonka alkuperää ei kukaan enää kunnolla muista. Maalaiset aprikoivat, olisiko jäänne jostakin vanhasta vartiotornista tai mistä lie...
Muutamat alueen maatilat sijaitsevat varsin lähellä linnaketta, osa taas huomattavankin kaukana, tunnin tai parin kävelymatkan päässä. Kunnon teitähän ei maatiloille johda, vaan erilaisia kärrypolkuja ja pellonreunapolkuja, mutta hevosten, ihmisten ja kärryjen kuljettavissa yhtä kaikki nuo isommat väylät. Pienemmillä poluilla pääsee vain kävellen. Osa uusista maatiloista voi olla myös kaakkoa tai luodetta kohden, sillä rajan läheisyys ei välttämättä ole enää ollut niin suuri peloke kuin aiemmin.
Rajakatseessa ei ole vielä toistaiseksi omaa myllyä. Maatiloilla jyvät ja jauhot on jauhettu itsenäisesti tähän saakka. Sekä kaupungissa, jonne viljaa on myös viety.
Maatilojen rakennusmäärä vaihtelee, toki maatiloissa on täytynyt olla useitakin rakennuksia, että elinkeinot ja maatilahommat saadaan hoidettua edes jotenkin. Eläinten ottaminen talveksi tupiin ei ole mahdollista siellä, missä ihmisiä on paljon, ja samoin eläimiä. Paremmat navetat ym. lienevätkin osin lämmitettäviä, ainakin talvella tuo lienee välttämätöntä. Samoin varastoja eli aittoja lienee kaikilla maatiloilla, päärakennus ei sovellu varastoimiseen, eikä sellaista tapaa ole oikein ollutkaan. Majoitusaittoja saattaa myös olla, ainakin vauraammilla ja vanhemmilla maatiloilla. Toisaalta suuremmasta muuttoliikkeestä on aikaa jo 17 vuotta, noin suunnilleen, eli tarpeen mukaan on uusia rakennuksia varmasti myös pystytetty. Vauraalla maatilalla voi olla puolenkymmentäkin tai enemmänkin talousrakennuksia, aittoja, latoja, navettoja, talli, kanala, sauna jne. Osa rakennuksista on lämmitettäviä, mutta ei suinkaan kaikki. Mm. varastoaitat vaativat lämmitettävyyttä, jotta monet tarvikkeet ja satotuotteet saadaan kuumassa kuivattua. Voi toki olla, että hetkeksi lämmitettävyys on aivan eri asia kuin se, että rakennus pysyisi talvellakin lämpimänä, eli talviasumiskelpoisia ne eivät välttämättä ole. Kesällä vain osa askareista tehdään sisätiloissa, eli myös pihapiiriä käytetään niin työn tekoon, ruoan laittoon kuin muihinkin talouspuuhiin. Talviseen aikaan monet puuhat tehdään lähinnä sisätiloissa. Sauna on monissa asioissa tarpeellinen, mm. parannustoimet, synnytystoimet ja kuolleen säilytys ja pesu ennen hautausta tehdään usein siellä.
Osa torpista on ihan savupiiputtomia. Samoin hetkellisesti lämmitettävät kuivatusaitat ovat malliltaan savupirttejä tms, eli ei savupiippua, eikä jatkuvaa lämmitettävyyttä.
Vankka aita on maatilojen ympärillä, silloin kun rakennukset sen mahdollistavat. Sen sijaan jos rakennuksia on vain pari, niin parempi ja vankempi aita on saattanut jäädä rakentamatta, aidan ollessa köykäisempi. Samoin niityillä voi olla kevyempiä aitoja, maatalouseläimien eläinten liikkumista rajoittamaan, mutta susien, karhujen tai rosvojen liikkumisen estämiseen ei niistä ole. Kaivoja puolestaan on useilla maatiloilla, ei kuitenkaan välttämättä kaikilla. Vesi voidaan joillekin maatiloille hakea myös lähteistä ja puroista. Sen sijaan pikkulampien tai metsäjärvien vesi ei juomavedeksi sovellu ilman keittämistä.
Linnakkeella on myös kaivo, mutta kaivon juomaveden laatu ei ole paras mahdollinen, mm. ympäröivästä toiminnasta johtuen, vaikka kaivo onkin vartioitu ja kannella suojattu. Siinä missä maatiloilla vesi on yleinen juoma, linnakkeella suositaan jonkinlaista talousolutta / talouskaljaa, tuossa muodossa vesi säilyy siellä paremmin.
Koska Rajakatseessakin esiintyy kansanuskoa, monilla rakennuksilla kerrotaan olevan oma henkensä, tonttunsa tai haltijansa. Näitä uskomuksia voi viljellä peleissä ja taustatarinoinneissa, mutta välttämätöntä tämä ei kuitenkaan ole. Derecas-uskonto ei ota kantaa näihin henkiin, mutta tiettyä skeptismiä edustaa papiston näkemys "vaikka tällaisia kotihenkiä olisikin, ei niille tarvitse mitään uhrata, eikä niitä tarvitse lepytellä."

Rajakatsemaailma Rajakatse maailman huhuja